Heissan, hei!
Kotiintulosta on kulunut jo aikaa, eikä blogille tahdo riittää hetkiä. Haluan kuitenkin vielä muistella todella mukavaa matkaamme tämän vuoden jääkiekon MM-kisoihin, jossa kävimme katsomassa Suomen pelit Tanskaa ja Iso-Britanniaa vastaan. Voitoista saimme nauttia noissa peleissä, niin kuin niin monissa muissakin ja lopulta sitten jännittää vielä loppuotteluakin, jossa leijonalaumalle sitten kävi niin kuin kävi. Mestaruushan sieltä tuli! Tunnelma peleissä oli hyvä. Paikalle oli saapunut suuri joukko suomalaisia kannustamaan maatamme voittoon. Me teimme omatoimimatkan. Toiseen peliin liput ostimme netistä jo Suomessa ja toiseen vasta hallin pihalta ihan yksityiseltä myyjältä, joka ei halunnut tulla katsomaan kyseistä peliä, mutta oli kuitenkin ostanut lippupaketin, johon tämänkin pelin liput kuuluivat. Hyvällä mallilla olivat kisajärjestelytkin. Portilla tarkastettiin niin ihmiset kuin laukutkin, mutta kuitenkin kaikki sujui nopeasti. Aluetta vartioi suuri joukko poliiseja ja rynnäkkökiväärimiehiä. Hallista pääsi myös pelin päätyttyä nopeasti ulos ja kaikki sujui muutenkin moitteettomasti. Nyt suunnitellaan jo ensi vuoden kisamatkaa Sveitsiin. Saas nähdä miten käy. Sitten onkin kyseessä toisen hintaluokan maa. Slovakiassa kaikki oli meille suomalaisille edullista.
Emme nauttineet matkalla loistohotellien prameudesta, mutta senkin halvemmista hinnoista. Kaksi päivää ennen matkalle lähtöä meille ilmoitettiin, että hyvätasoinen hotelli, joka oli varattu kohtuulliseen hintaan, olisikin muka suljettu juuri niinä päivinä, jolloin meidän oli tarkoitus siellä yöpyä. Pieni paniikki alkoi jo hiertää aivonystyröitä, sillä kisojen vuoksi kaikki lähiseudun hotellit olivat täynnä. Pikkuinen pensionaatti ilman aamupalaa osui kuitenkin kohdallemme. Retroakin retrompi pensionaatti ilman englanninkielistä palvelua osoittautui kuitenkin kelpo yösijaksi. Vuoteet puhtaine liinavaatteineen antoivat parhaimmat yöunet väsyneelle matkailijalle, mitä koskaan missään hotellissa olen nukkunut.
Yllä kuvia Spisin linnasta ja Kosicen kaupungista, jossa jääkiekkoa pelattiin. Kuvassa on myös reilun kokoinen annos Slovakian kansallisruokaa, wieninleikettä puolukkahillon kera. Suihkulähteet tanssivat musiikin mukaan.
Yhtenä päivänä ennen peliin menoa päätimme nauttia myös hiukan muunlaisesta kulttuurista. Kohteeksemme valikoitui Pohjois-Slovakian mielenkiintoisin, maan koillisosassa sijaitseva nähtävyys, Spisin linna 634 m korkean kukkulan päällä Spisske Podhradien kaupungissa. Linna rakennettiin 1100-luvulla ja on vuodesta 1993 ollut UNESCOn maailmanperintökohde. Ennen tämän linnan rakentamista paikalla on ollut slaavilinnoitus. Linna oli alueensa poliittinen, hallinnollinen ja taloudellinen keskus. Vuoteen 1464 asti se oli unkarilaisten kuninkaiden omistuksessa, sen jälkeen paikallisilla mahtisuvuilla ja vuodesta 1945 alkaen valtiollista omaisuutta.
Jätimme auton alas parkkipaikalle ja lähdimme kipuamaan polkua ylös. Ihailimme yläpuolellamme kohoavaa rakennelmaa, joka jatkui kuin luonnostaan ylös kallioseinämistä. Kaunis sää lupaili meille ainakin upeita näkymiä yli kukkulaa ympäröivän seudun. Ja todellakin pieni ponnistelu kukkulan laelle palkittiin. Jätski- ja juomahetken jälkeen lähdimme tutustumaan tuohon rauniolinnaan. Pieni kaunis kappeli ja vieressä oleva huone täynnä entisaikaisia kidutusvälineitä saivat mietteliäiksi ja kertoivat karua kertomusta tuon aikaisista raaoista elämäntavoista ja toisaalta kappelin tunnelma lohdun ja uskon tuojasta. Linnaa käytettiin myös vihkikirkkona ja onnistuimmekin näkemään komean hääparin vieraineen.
Oli aika jättää lopulta taakse kaunis Slovakia, jota Karpaattien Tatra-vuoristo vartioi ja sanoa hei, hei vaan mansikkamaidon, lehtikirpun, cafe latten, aprikoosijäätelön, mustikkajogurtin, kaakaon ja vaahtokarkkien värisille sekä taivaansinisille ja auringonkeltaisille taloille, jotka reunustivat teitä pikkuisissa kylissä. Palasimme viimeiseksi yöksi Budapestiin ja palautimme auton vuokraamoon. Näissä meille edullisissa maissa ei ole ollenkaan kallista ajella lyhyitä matkoja taksilla, joka tulee neljälle hengelle edullisemmaksi, kuin jos pitäisi vuokra-autoa vielä yhden yön yli. Varo kuitenkin huijatuksi joutumista!
Olimme etukäteen varanneet pöydän edellisiltä Budapestiin suuntautuneilta matkoilta tutusta Trofea Grill Etterem-ravintolasta. Ravintolassa on hiukan meidän laivojen noutopöytää vastaavanlaisesti järjestetty tarjoilu. Syödä saa niin paljon kuin jaksaa ja itse valitut lihat ja kalat paistetaan odottaessa. Lihoja on hyvin erikoisiakin. Myös ruokajuomat kuohuviinistä alkaen, kuuluvat hintaan. Voin hyvillä mielin suositella tätä ravintolaa Sinulle, jos suunnittelet matkaa tuonne Tonavan helmeen. Pöytävaraus on kuitenkin ehdoton. Osoite on Kiraly utca 30-32.
Budapest by night.
Kesäkuu on jo alkanut, vauhdilla niin kuin nykyään kaikki kuukaudet. Pihatöissä riittää hommaa ja sitten niin miljoonassa muussakin projektissa, joita meillä tällä hetkellä on, mutta niistä ehkä joskus toiste.
Nauttikaa ihanasta alkukesästä, kun oikein hellettäkin on meille luvassa!
Rakkaudella Maija
