tiistai 31. joulukuuta 2019

Pähkinänsärkijän joulu ja Hyvää Uutta Vuotta

Heissan ystävät!

Vanhan vuoden viimeinen päivä. Silmiini piirtyy nyt Pienen Tulitikkutytön vanhan vuoden viimeinen päivä. Ei siksi, että sytyttäisi viimeisen tulitikun ja palelisin ulkona. (Palelen kyllä, mutta se johtuu kuumeesta.) Nyt vaan tuntuu siltä, että katson ikkunan takaa, miten taloissa juhlitaan, ollaan yhdessä ja syödään hyvin. En ole myöskään yksin, enkä ilman herkkuruokaa, jota Amore parhaillaan valmistaa. Mutta sydämessäni elää satu tuosta pienestä tytöstä. Ikään kuin olisin nyt ulkopuolinen, vailla elämän riemua ja tottahan se on. Riemua ei ole. Ei ollut halua lähteä uuden vuoden coctailjuhlaan kaupunkiin eikä kutsua ystäviä. Eikä sairaana tietysti muutenkaan jaksa. Samasta syystä vietimme Pähkinänsärkijän joulua. Pienet sydänpähkinät rusennettiin särkijällä jo kauan ennen joulua ja tiesin, ettei joulustamme tule sitä kovin odotettua yhteistä juhlaa. Joskus myöhemmin ehkä saatte tietää syyn.

Ulkona sähisee muutama raketti pimeää taivasta vasten. Kapea kuunsirppi valaisee palan taivasta ja putoaa hiljaa metsän taa. Minä katselen takkatulta sohvan pohjalla kuumeessa ja kovassa yskässä viruen. Lasilliset kuohuvaa on sentään kohotettava.

Muutaman kuvan myötä haluan toivottaa teille, ystäväni, terveyttä, onnellisuutta, kaikkea hyvää ja rakkaudentäyteistä Uutta Vuotta minulta Sinulle ❤️ Maija






















lauantai 28. joulukuuta 2019

Bernkastel - Kuesista Cochemin kautta Mannheimiin

Heissan!

Talven kipakin pakkanen paukkuu nurkissa ja tuima Pohjolan tuuli purevoittaa säätä vielä tuntuvasti. Palaan nyt vielä Saksan matkaamme muutaman kuvan ja sanan kera.










Viimeisenä kokonaisena matkapäivänämme lähdimme kohti seuraavaa yöpymispaikkaamme Mannheimia. Ajelimme aluksi sateisessa säässä yli laitojensa tulvivan Moselin rantoja pitkin. Harmaasta säästä huolimatta tuo joki hurmaa romanttisuudellaan ja kauneudellaan joka kerta yhä uudelleen. Ja ilmestyihän lopulta aurinkokin taivaalle.

Cochemissa ylhäällä vuorella vartioi joella kulkijoita uljas linna. Tällä kertaa emme lähteneet kiipeämään ylös linnavuorelle, vaan nautimme joulutorista alhaalla joen rannassa linnan suojissa. Makuhermoja kutkutteli grillistä leijaileva bratwurstin tuoksu. Äkkiä kaikki herkuttelivatkin rasva suunpielistä tirskuen kuumasta makkarasta sämpylän välissä. Jälkkäriksi vielä vohvelia kermavaahdon ja kuumien kirsikoiden kera ja taas jaksoi jatkaa matkaa.

Viimeinen yöpymispaikkamme oli Mannheimin teollisuuskaupungissa. Muutos oli melkoinen, kun olimme vierailleet tähän asti pikkukaupungeissa ja nyt saavuimme suurkaupungin ruuhkaan ja vilinään. Hotellimme tällä matkalla oli Nyxhotelmannheim. Yllätykseksi tämä erittäin moderni ja korkeatasoinen, jopa hiukan ylellinen hotelli oli hinnaltaan kaikkein halvin tämän matkan majapaikoistamme. Tätä hotellia suosittelemme, jos matkanne joskus tuonne päin Saksaa suuntautuu. Kiertelimme illalla kaupungilla, kävimme täälläkin joulutorilla, jonne oli rakennettu jouluinen satumaa lapsille. Ihmisiä oli liikkeellä niin paljon, että kovin kauaa emme tuossa ruuhkassa viihtyneet. Joulutoreja oli jo nähty tarpeeksi. Mieli teki jo jotain suuhunpantavaa ja suuntasimme ruokapaikan etsintään. Maahanmuuttajia kaupungissa tuntui olevan varmasti lähes puolet väestöstä. Niin oli tarjolla myös paljon etnisiä ruokapaikkoja, enimmäkseen turkkilaisia. Me löysimme tällä kertaa italialaisen ravintolan.

Seuraavana päivänä varhaisen aamiaisen jälkeen oli aika lähteä Frankfurtin lentokentälle, palauttaa vuokra-auto ja lähteä kotiin. Saksa on mukava matkailumaa ja matkamme onnistui kivasti. Kotiin oli kuitenkin taas hyvä palata.

Tunnelmallisia vanhan vuoden viimeisiä päiviä Sinulle! Rakkaudella Maija



perjantai 13. joulukuuta 2019

Sateinen Bernkastel - Kues

 Jo yöllä alkanut sade piinasi meitä koko päivän ja ohjelmaan oli tehtävä hiukan muutoksia. Piiskaava sade ei houkutellut kävelemään kaduille. Seuraava päämäärämme olisi Bernkastel - Kues Mosel-joen rannalla viininviljelyalueella ja päätimme ajella tuota kaunista jokilaaksoa hiukan kauemmas. Tämä hurmaava alue silmänkantamattomine rinteineen täynnä viiniköynnöksiä, jonne on aina uudelleen palattava, oli joulukuisessa sateessakin vaikuttava.

Illan tullen sade taukosi ja lähdimme kaupungille. Hehkuviiniä, ristikkotaloja satukirjojen sivuilta, torvisoittokunnan soittamia tuttuja joululauluja, ahtaat kaupungin kujat, talon seinän kokoinen adventtikalenteri, sysimustana kaupungin halki virtaava hyinen joki, rantaan ankkuroituneet jouluvaloin koristellut risteilyalukset ja laivat, ylhäältä vuorelta kaupunkia vartioiva linna juhlavalaistuksessaan, keskiaikaisen kaupungin joulunalustunnelmaa. Sitä on Bernkastel - Kues, Moselin helmi.






















Matkaterveisin Maija

torstai 12. joulukuuta 2019

Ich hab' mein Herz in Heidelberg verloren - joulunalusmatka Saksaan

Hallo!

Heidelberg Neckar-joen kainalossa toivottaa meidät tervetulleiksi Saksaan vierailemaan joulutoreilla, kuljeskelemaan vanhankaupungin ahtailla kujilla, lämmittelemään sormia kuuman Gluehwein-mukin ympärillä. Sulassa sovussa koristavat myyntikojuja balettihameissaan tanssivat lasiset kuusenkoristepossut ja puiset seimihahmot tässä käkikellojen kotimaassa. Mitä valitsisin itselle kotiin vietäväksi?

Hämärä laskeutuu jouluvaloin koristelluille kaduille. Jokea pitkin pyyhkii kylmä, joulukuun sumuinen, kummitusmainen tuuli.

On aika painaa pää tyynyyn,että jaksaa nauttia huomisen tuomasta annista.














Rakkaudella Maija