Hopeista huurretta

Heissan ystävät!

Lauantaina heräsimme pakkasaamuun. Luonto näytti jo ikkunasta niin kauniilta, että päätimme lähteä metsälenkille sitä ihastelemaan. Tähänkö nyt on tultu, että saa olla onnellinen, kun tammikuussa sydäntalvella on edes joskus pakkasta ja maa huurteessa? Lumesta saa vain haaveilla. Onneksi lähdimme ajoissa liikkeelle. Illalla sää olikin jo myrskyineen ja vesisateineen ihan toisenlainen.

Tuosta pörröisestä kauneudesta oli napattava hiukan kuvia muistoksi vuoden 2020 talvesta.

Tänäänkin on pakkaspäivä ja kuurassa maa! Nyt on aika siivota joulu pois ja aloittaa uusi ajanjakso.
Hyvää talvipäivää! Rakkaudella Maija

Syksyn käsitöitä

Voi kai sen näinkin aloittaa, kuvilla. En nyt jaksanut enemmän taistella tämän asian kanssa, olkoon sitten näin.

Tervehdys vuoteen 2020!

Uusi vuosikymmenen on (tiedemiesten mukaan, itse olen henkilökohtaisesti eri mieltä) aloitettu. Aika hauska numeroyhdistelmä!

En varsinaisesti tee mitään lupauksia tälle vuodelle. Eivät ne kuitenkaan pidä. Mutta jos yrittäisi pyrkiä joissakin asioissa hiukan parempaan, saattaisi onnistua, edes hiukan. Esimerkkeinä voisin mainita ruokahävikin pienentämisen, kasvisruokien ja liikunnan lisäämisen. Ja sitten haluaisin ehtiä tekemään luontoretkiä lastenlasten kanssa erilaisiin kohteisiin tässä lähistöllä. Teitkö Sinä uudenvuodenlupauksia?

Käsitöiden teko varmasti jatkuu tälläkin vuosikymmenellä. Tässä kuvia syksyn käsitöistä. Helmisukat kudoin syyskuussa syntyneelle nuorimmalle lapsenlapsellemme. Malli löytyi Pinterstistä ja ohje Äidiltä tyttärelle -blogista. Helmien pujottelu olikin hauskaa ja tekniikka helppo. Sukan suuhun en tehny tavallista joustinneuletta, vaan prinsessalle ja helmien pariksi paremmin sopivaa valepalmikkoa, josta tuli napakka suu.

Kun pikkusisko sai helmisukat, piti isoveljelle kutoa traktorisukat. Hänelle kaikenlaiset isot koneet ja työkalut ovat tärkeitä. Toki on saappaisiin sitten mukava sujauttaa traktorisukat. Sukan suuhun vielä Tre Kronor -kuvio, niin on pojan isäkin mielissään ja väritkin täsmäävät.

Ekaluokkalaiselle lapsenlapselle pääkallot ovat mieluisia vaatteessa kuin vaatteessa. Siksi ajattelin, että pitäähän sellaiset villasukat olla, jossa on pääkalloja. Kalloset-sukille löytyi kuvio-ohje Pinterstistä, samoin kuin traktorisukkiinkin.

Joululahjaksi neuloin pikkuprinsessallemme villatakin, jonka selässä on iso Pikku-Myyn kuva. Tähänkin työhön löysin mallin Pinterestistä. Kuvion jokainen kerros on erilainen, eikä käsityön tekeminen telkkaria katsoessa oikein hyvin onnistunut, mutta työ oli kuin mielenkiintoista palapelin tekemistä.

Nyt pitää pian keksiä uusia käsityöaiheita. Eiköhän niitä nettiä selatessa löydy. Hyvää viikonloppua kaikille! Rakkaudella Maija