lauantai 29. elokuuta 2015

Kurjenrahkan kansallispuistossa - kappale kauneinta Suomea

                                                                   Hei taas!


Tänään rannikolla ja saaristossa vietetään perinteisesti muinaistulien yötä tai mökkikauden päättäjäisiä eli venetsialaisia. Mieheni lähti kaveriporukalla Ahvenanmaalle jonnekin kauas ulkomerelle kalaan ja yöpymään oikein todellisessa kalamajassa puuttomalla luodolla. Toivottavsti säät ovat siellä suotuisat, ainakin niin säätiedotus lupaili.

Emme siis ole viettämässä tätä tunnelmallista elokuun iltaa mökillämme, vaan minä vietän viikonlopun kaupungissa. Saan kuitenkin tosi hyvää seuraa, kun lapsenlapsemme tulee yökylään. Tiedossa on saunomista ja hampurilaisateriaa :)

Tässä, kun tuo syksy jo antaa itsestään aavistusta, palaa mieli vielä alkukesään. Silloin teimme mieheni kanssa päiväretken Kurjenrahkan kansallispuistoon, jonne saimme mukaamme tutun ja rakkaan oppaan. Voi ihanaa tuota alkukesää! Kaikki oli silloin niin tuoretta ja niin ihanan raikkaan vihreää.

Vierailu täällä Kurjenrahkan kansallipuistossa aloitti kesämme kansallipuistovierailut, sillä kuten jo aikaisemmassa postauksessa olen kertonut, vierailimme myös Saaristomeren kansallispuistossa. Kyllä Suomen luonto on kaunista!






Vuonna 1998 perustettu Kurjenrahkan kansallispuisto käsittää noin 2900 hehtaarin suuruisen alan varsinaissuomalaista metsämaata. Alueella on laajojen keidassoiden ohella seudulle tyypillistä suo- ja metsämosaikkia ja mustanpuhuvia suojärviä.




                                                         Suo siellä, vetelä täällä.






Päädyimme tekemään Savonjäven kierroksen, jolle pituutta kertyi kuutisen km ja rauhallisesti matkaa taittaen, valokuvaten, maisemia ihastellen ja luontoa tarkkaillen aikaa kului muutama tunti. Kansallispuiston alueelle sijoittuu Kuhankuonon retkeilyreitistö, joten reittejä on valittavissa useampia eri pituisia.



Kansallispuisto sijaitsee Turusta vain noin 35 km pohjoiseen, jonne on melko hyvä bussiyhteys. Metsähallituksen hallinnassa oleva Kurjenrahka sijoittuu seitsemän kunnan alueelle, jotka kaikki kohtaavat tällä rajakivellä. Kunnat ovat Aura, Masku, Mynämäki, Nousiainen, Pöytyä, Rusko ja Turku.


Alueeella olevan luontotuvan umpäristö on rakennettu liikuntaraijoittelisille sopivaksi, joten lastenvaunujen ja -rattaiden ja pyörätuolin kanssa on myös mahdollisuus nauttia luonnostamme. Pysäköintialueelta johtaa esteetön reitti Kuhankuonon rajakivelle.




Kauempana reitistöllä kuljetaan pitkospuita pitkin, jotka ovatkin hyvin tarpeelliset esteettömään kulkuun märällä ja upottavalla suoalueella.


                                                                   Tupasvilla



                           Suomuurain eli hilla eli lakka, rakkaalla lapsella on monta nimeä.





                                                              Korvasienien aikaan


Matkan varrella keskellä metsää on muistomerkki, joka on pystytetty täällä Kansalaissodan aikana henkensä menettäneen seitsemääntoistavuotiaan Ahti Jalosen muistolle.



Viime sodan aikana käpykaartilaiset pitivät tällä paikalla keskellä metsää majaansa korsussa asuen. Elantonsa ansaitakseen he tekivät vihtoja ja luutia, jotka tukijoukot möivät Turun torilla. Tukijoukot huolehtivat heille tänne myös ruuan.


Suopursu, joka käyntimme aikana oli vielä nupussa, kasvaa alueella hyvin, hyvin laajoina kasvustoina. Voin vain kuvitella tyynenä kesäiltana sen huumaavan tuoksun, kun nuo miljoonat nuput aukeavat kukkaan.



Joskus puu kasvaa näin veikeästi, kun kasvuhalu on kova koetusta myrskystä huolimatta.



                                      Paikka paikoin aluskasvillisuus on hyvinkin rehevää.




                                      Onkohan kaarhu käynyt tönkimässä, vai kuka?



                                                 Jättiläisen Raisiosta tänne heittämä kivi?



                                                 Jotkut kasvit tyytyvät vähään.


                        Vaivaiskoivu on tyypillinen alueen kasvi ja viihtyy hyvin näillä soilla.










Savojärven rantaa. Päivän kova tuuli sai järven pintaan kunnon aallokon. Rannalla meille pidettiin kansallispuistoaiheinen tentti, jossa pärjäsimme suorastaan loistavasti, myös kuulustelijan mielestä :)


                                                             Luonnonoikkuja



Kurjenrahkan kansallispuistossa saa:
- liikkua jalan, hiihtäen, soutaen, ja meloen
- poimia marjoja ja sieniä
- onkia ja pilkkiä
- tehdä avotulen ja leiriytyä niitä varten osoitetuilla paikoilla

Sen sijaan ei saa:
- tehdä avotulta metsäpalovaroituksen aikaan
- pitää lemmikkieläimiä vapaana
- ajaa moottoriajoneuvoilla muualla kuin siihen osoitetuilla teillä
- roskata ja vahingoittaa rakenteita




Tuolloin kukki tuomi.....voi sitä ihanaa tuoksua. Tulee kansakoulun kevätjuhla mieleen. Siellä oli aina tuomenkukkia maljakossa.


                                                              Metsäorvokinsineä


                            Kurjenpesän luontotuvassa esitellään kurjen elämää ja suoluontoa.




                        Näin valtavilta näyttävät kurkiemon jalat  kurjenpoikasen silmissä.




                                        Ja noin hirmuisen korkealta emo pikkuistaan katselee!




Kyllä kierroksen päätteeksi maistui makkara, voileipä, kahvi ja kaakao hyvältä :) Sitten roskat reppuun ja kotia kohti!                      

Suuret kiitokset oppaalle hyvästä opastuksesta, mielekiintoisista tarinoista ja erittäin kivasta pävästä luontoäidin syleilyssä :)

perjantai 28. elokuuta 2015

Kylässä Kopernikuksella

                                                            Tervehdys Myrskyluodolta!

Ajattelin näin vapaapäivän kunniaksi tarjoilla taas yhden maistiaisen asuntoautomatkaltamme.

Puolassa Torunin kaupungissa, josta jo aikaisemminkin olen tehnyt postauksen, asusteli pappi ja tähtitieteilijä Nikolaus Kopernikus. Vierailimme hänen kotitalossaan, mutta herraa itseä ei nyt kotoa tavoittanut, no hänhän elikin jo kauan kauan sitten eli vuosina 1473-1543.



Tässä monikerroksisessa talossa syntyi Kopernikus. Talo on tyypillinen torunilainen yhdistetty varasto- ja asuintalo. Museossa, joka talossa nykyisin sijaitsee, kerrotaan paitsi tähtitieteilijästä, esitellään myös keskiaikaisen hansakauppiaan asunto.

Kopernikuksen merkitys nykytähtitieteelle oli todella suuri, sillä hän todisti, että maapallo pyörii auringon ympäri eikä päinvastoin, kuten aikaisemmin uskottiin. Toisin sanoen maailmankuva on heliosentrinen eli aurinkokeskeinen. Tämä ns.Kopernikaaninen vallankumous oli nykyaikaisen tähtitieteen lähtölaukaus.

Kopernikus oli monilahjakkuus. Hän oli pappi, tähtitieteilijä, opiskeli lääketiedettä, jonka katsottiin olevan kytköksissä tähtitieteeseen, matemaatikko, taloustieteilijä ja hän myös sävelsi musiikkia.




                                           Tästä ikkunasta Kopernikus tiiraili tähtitaivaalle.




              Kopernikus syntyi kauppiasperheeseen. Kauppiaantalossa on esillä lääkeyrttejä.




                                   Taiteilijan näkemys Kopernikuksesta kuolinvuoteellaan.




                                                  Senaikaista kirjoitusvälineistöä.






                                                      Muotokuva nuoresta tähtitieteilijästä.



                                  Hansakauppiaan koti oli sisustettu taidokkailla kausteilla.





                                     Avaruuden tutkimiseen tarvittavaa välineistöä.





                             Horoskooppimerkit näyttelivät tärkeää osaa sen aikaisessa tähtitieteessä.




                                                              Hansakauppiaan konttori



                                           Huonekalut olivat mahtavaa barokkia.






                                            Maapallo kiertää aurinkoa, todisti Kopernikus.






                         Keskiaikaisen hansakauppiaantalon keittiö huushollitavaroineen.




                                      Tällaiset tuolit kelpaisivat hyvin meillekin.

Nauttikaa alkavasta viikonlopusta, vaikka säässä hiukan onkin jo syksy tuntua!