Apenniinien yli Amalfin rannikolle

 Ciao!

Viimeinen kokonainen matkapäivämme alkoi Materan vanhaan kaupunkiin tutustumisella. Tästä erikoisesta Unescon maailmanperintökohteesta teen myöhemmin ihan oman postauksen, sillä kello on jo paljon ja edessä on huomenna pitkä matkustupäivä kotiin, joten on ruvettava nukkumaan. Materan vanha kaupunki koostuu kallioon louhituista luola-asunnoista. Muutamia kuvia laitan kuitenkin makupalaksi. 

Oli jo tullut pimeä, kun ajoimme Amalfin rannikkoa pitkin luikertelevaa kapeaa tietä pitkin kohti Amalfin kaupunkia, jossa hotellimme sijaitsi. 

Nyt pää tyynyyn!

Saluti Maija 

Galabriasta Basilicataan

 Ciao tutti!

Joonianmeren rantaa ajelimme tänään kohti Saapasmaan korkoa. Välimeri näytti toiset kasvonsa ja oli hyvinkin riehakkaalla tuulella.

Tämä Italian seutu on varmasti hyvin suosiollinen sitrushedelmien ja oliivin kasvatukseen. Tien molemmin puolin oli sitrus- ja oliivilehtoja silmän kantamattomiin. 

Puut notkuivat hedelmien ja marjojen painosta. Oliivin korjuu oli jo aloitettu ja peitteet, jotka puiden juurille levitetään, asetettu paikoilleen joissakin lehdoissa. Oliivipuu voi kasvaa myös ihan kadun varressa. Kannattaa napsauttaa kuva suuremmaksi, niin näät, miten oliiveja haravoidaan alas puista. (liikkuvasta autosta otettu kuva)

Vielä ennen kuin sanoimme arrivedercit merelle, kävimme Metaponten kaupungissa arkeologisessa museossa. Alueelta on kaivauksissa löytynyt paljon kreikkalaista esihistoriallisen ja antiikin ajan esineistöä ja myös rakennusten raunioita. 

Italian koron kohdalta lähdimme kohti sisämaata ja vuoristoa. Kaiken kaikkiaan Italia on hyvin vuoristoinen maa. Kohta olimme Basilcatan puolella. 

Tämän yön B&B oli vaikea löytää, mutta oikein ystävällinen vanha rouva oli lopulta meitä vastassa. Nyt ollaan Materassa ja sataa tihuttaa. 

Huomiseksi on tiedossa jotain mielenkiintoista. Pysyhän matkassa mukana!

Saluti Maija 

Bysanttilaisia vaikutteita

Ciao!

Tänään jäivät taakse Reggio Galabria, Messinan lahti ja Sisilian rannat. Seuraava hotellimme olisi  Joonianmeren rannalla. 

Italian jalkaterää ylitettäessä matka on vuoristoinen. Tie, joka kulkee joko tunnelissa tai sillalla, on hyvä. Kovin kauan ei kestä, kun meri on taas näkyvissä. 

Lähdemme nousemaan uudestaan merenrannasta ylös vuoristoon. Yhä ylemmäs kiipeää kapea tie. Stilo levittäytyy vuorenrinteelle leppoisan näköisenä niin kuin se on siinä satoja, satoja vuosia ollut. 

Pittoreski, rustiikkinen kylä hurmaa minut täysin. Kiipeämme kujilla, joilta erkanee vieläkin kapeampia kujia. Talot kohoavat toinen toistensa yläpuolella. Kylässä on ollut pyykkipäivä. Pyykkejä on ripustettu kuivumaan monen talon parvekkeille ja naruille ja koko kylässä tuoksuu marseille saippuan puhdas tuoksu. Koira kurkii parvekkeelta lakanoiden takaa. On siestan aika ja kujat ovat hiljaiset. 

Catolica di Stilo on paikka, jonne kapuamme. Ylemmäs ja ylemmäs. Pieni bysanttilainen kirkko 900-luvulta on Galabrian merkittävimpiä bysanttilsia paikkoja. Kaiverruksia on niin latinaksi, kreikaksi kuin arabiaksikin.

Tyhmyyksissämme menetimme tänäänkin lounasajan ja jäimme ilman ruokaa. Onneksi olimme aamulla ostaneet mandariineja ja pomeloita tien varresta myyjältä. Olisimme saanet maistella vaikka mitä hedelmiä. Niin ystävällinen myyjä oli. Nyt söimme mandariineja nälkäämme. 

Etelä-Italia on täynnä sitrushedelmä- ja oliivipuita. Hedelmien mausta huomaa, että ne ovat vastapoimittuja. 

Taas nokka kohti merta. Olisin halunnut uimaan ja aution uimarannan pukukopin nurkalla vaihdoin uimapuvun ja kahlasin matalassa rantavedessä. Päivän tuulinen sää sai voimakkaat aallot lyömään marraskuisen kiukkuisesti rantaan, enkä vieraassa rannassa uskaltanutkaan lähteä syvemmälle, sillä niin kovaa aallot tuntuivat vetävän ulapalle päin. 

Suunnistimme kohti Capo di Rizzottoa, joka on kaunis vihreä niemenkärki ja jossa on suojeltuja merialueita ja vanha torni. Tuuli oli kova ja nyt alkoi jo hämäräkin laskeutua.

Saavuimme varaamamme hotellin kohdalle. Koko rakennus oli pimeä ja muovit ikkunoissa. Selvästi näki, ettei hotellia enää ollut. Pikainen googlaus ja tuloksena: suljettu pysyvästi. Harmiksemme hotelli oli jo maksettu! Mutta se oli varattu hotels. comin kautta, joten nyt vaan selvittämään asiaa. Onneksi kadun toisella puolella oli iso hotelli, josta saimme huoneet ja makoisan illallisen. 

Minne suuntaamme huomenna? Pysy matkassa, niin saat tietää. 

Matkaterveisin Maija