Pitkäperjantaina

Heissan!

Pitkäperjantaitervehdys täältä Myrskyluodolta! Vanhastaan on pitkäperjantai paaston ajan ja raskaan piinaviikon kärsimyspuolen huipentuma. Vanhoihin hyviin tapoihin on Suomessakin kuulunut, ettei vierailtu edes lähimmissä naapureissa, vaan istuttiin kotona paastoten ja sanaa lukien, kirkossakäyntiä unohtamatta. Lieteenkään ei ollut sopivaa sytyttää tulta, vaan syötiin kylmiä ruokia ja niitäkin vasta auringon laskettua. Ptkäperjantainvietto oli niin ankaraa, että jotkut jopa piiskasivat kaikki lapsensa heti aikaisin aamulla.

Onneksi edellämainituista pitkäperjantain tavoista on jo melkein kokonaan luovuttu. Kaupat ovat auki, syödään mitä vaan ja kylässäkin käydään. Lapsuudesta muistan, että meillä oli tapana syödä juuri kylmiä ruokia, kuten itse leivottua ruisleipää, kotipalvisaunassa palvattua kinkkua, munia ja itsetehtyä mämmiä. Kylässäkään ei ollut tapana käydä, joten kyllä vanhat tavat vielä silloin olivat arkipäivää. Tuosta palvikinkusta tuli niin ihania muistoja mieleen, kun isän kanssa vietiin kinkku palvattavaksi palvimestarina toimineen vanhan miehen kotisaunaan hevosreellä. Kun liha palvisaunasta haettiin, tuoksui se voimakkaasti savulta, aurinko paistoi ja hanget kimalsivat. Palvisaunan tuoksu on vieläkin nenässäni.

Vanhan tavan mukaan me olemme viettäneet tätä päivää ihan vain kotona ollen, ulkoillen ja muuten rentoutuen. Heti aamulla värjäsin kananmunia Vuonon kimallus -blogin Mariannan ohjeen mukaisesti. Eilen keittelin jo värjäysliemen ja aamulla vain munat liemeen kattilaan. Jännitystä ja munat olivat muuttuneet punaisiksi. Punainen väri symbolisoi Jeesuksen verta, muna uutta elämää ja tyhjät kuoret tyhjää hautaa. Näihin muniin tarvitset munia, vettä, etikkaa ja keltasipulinkuoria. Lopuksi munat kiilloitetaan oliiviöljyllä.

Teimme Amoren kanssa lenkin metsään ja peltotielle. Aikomuksena oli löytää sinivuokkoja, mutta mitään ei löytynyt.

Lepät kukkivat runsaina. Varmasti harmillista allergikoille, mutta minusta ne olivat kauniita.

Eilen tein kaksi kotijuustoa. Poikamme pyysi minua tekemään heillekin yhden. Toisen tein mummilta perittyyn vanhaan siivilään, joka oli juuri sopivan kokoinen tähän tarkoitukseen. Toisen tein juustomuottiin. Tänään kumosin toisen.

Myrskyluodon Maijan kotijuusto:

1 l täysmaitoa
1 purkki rahkaa
1 purkki kermaviiliä
4-5 munaa
Suolaa

Kuumenna maito kiehuvaksi. Lisää joukkoon keskenään sekoitetut munat, kermaviili ja rahka. Anna juustottua hiljaisella tulella välillä sekoittaen, kunnes liemi on kirkasta. Vuoraa juustomuotti tai siivilä kostealla pyyheliinalla. Ota reikäkauhalla juustomassaa ja levitä kerros muottiin. Ripottele suolaa ja lisää seuraava kerros. Laita juuston päälle kevyt paino ( esim.lautanen) ja anna valua muutama tunti.

Huomenna on tarkoitus mennä katsomaan Torinon käärinliinojen kopiota Turun Martinkirkkoon.
Nyt hiljalleen sauna lämpiämään ja tekkarin ja hyvän ruuan ääreen.

Rauhallista pitkäperjantai-iltaa! T. Maija

Valmistaudutaan pääsiäiseen

Moikka moi!

Kiirastorstaita vietetään ja pikkuhilja hiljennytään päsiäisen viettoon. Tänään on vuorossa kiiran karkoitus. Mitä tuo kiira oikeasti tarkoittaa, on jäänyt epäselväksi, sanoo Kustaa Vilkuna, mutta kiirastorstai on jo toista tuhatta vuotta sitten muodostunut yleiseksi liasta ja pahasta pauhdistautumispäisäksi. Tähän ajanjaksoon sijoittuvat myös "suviyöt" (12.-14.4.). Jos näinä suviöinä kylmää, pidetään sitä pahana merkkinä. Näin kylmiä öitä on vielä yhdeksällä viikolla tai kylmää 40 vuorokautta yhteen menoon. Jos tähän vanhan kansan uskomukseen on luottaminen, on tulossa pitkä, kylmä kevät. Katsotaan, pitääkö paikkansa.

Meillä leivottiin eilen lusikkaleipiä. Tyttären kanssa yhdessä noita värkkäiltiin. Lusikkaleipätaikina on aina hiukan vaikeasti leivottavaa, ottaa ohjeen sitten mistä tahansa. Muistan miten lapsena kotona lusikkaleipätaikinan ohje otettiin sota-aikaisesta keittokirjasta ja tehtiin suureen kivivatiin, koska syöjiä oli paljon. Leivät muotoiltiin pikkulusikkaa apuna käyttäen ja kun taikina oli kovasti murenevaista, alkoi leipojalla välillä hermot olla koetuksella. Muistan pääsiäisen, jolloin se oli varmasti aika myöhään, kun jo ikkunaa voitiin pitää auki. Siinä sittten levottiin lintujen laulun kuuluessa avoimesta ikkunasta ja sää enteili jo niin kovin kevättä ja tulevaa kesää.

Me leivoimme eilen Valion ohjeella ja käytimme tuollaista jälkiruokalusikkaa, jotta työ sujui hiukan nopeammin. Ihana vaniljantuoksu täytti talon lusikkaleipäaihioiden paistuessa ja lapsenlapsi ihmetteli, miksi täällä tuoksuu karkki. Täytimme leivät omien puiden ompuista keitetyllä hillolla, vielä pyöräytys sokerissa ja lusikkaleivät olivat valmiit.

Meillä näytti tänä aamuna tältä. Lunta oli enemmän kuin jouluna. Pitkin päivää on satanut lisää, mutta toki aamuinen on jo sulanut pois.

Pääsiäisen sääennuste vaikuttaa siltä, että mökillemeno ei oikein houkuttele, vaikka sinne jo kovasti tekisi mieli. Taitaa köydä niin, että rentoudumme vain pääsääntöisesti kotona, syömme yhdessä perheen kesken hyvin ja sitten on ihan must-juttu käydä katsomassa Jeesuksen Torinon käärinliinoja, joista on kopio näyttteillä Turun Martin kirkossa vielä toiseen pääsiäispäivään asti. Tämä mahtava tilaisuus on ehdottomasti käytettävä hyväksi, sillä aitoja liinoja näytetään yleisölle vain muutaman kerran vuodessa ja tuskin juuri silloin osuu matka Torinoon.

Millaisia suunnitelmia Sinun pääsiäisenviettoosi kuuluu?

Hyvää alkavaa pääsiäisjuhlaa! T.Maija

Alkukeittoa pääsiäisen aterialle

Moikka!

Vaalit olivat ja menivät. Amore lunasti taas kerran itselleen valtuustopaikan. Nyt on vihdoin aikaa hiukan muullekin elämälle.

Kaikki lapsemme ovat innokkaita kokkaamaan. Vanhemmalla tyttärellä on tuo jo aiemminkin mainitsemani Pizziamo-blogi, jossa laitetaan italialaista ruokaa, nuorempi tytär kokkaa mielellään ystävilleen ja poikamme on vannoutunut pihvinkääntäjä, jolta tottakai kalaruuat onnistuvat myös erinomaisesti. Nuorempi tyttäremme on myös innokas kehittelemään omia rreseptejä ja kasvissyöjä kun on, se onkin palkitsevaa, vaikka nykyään kasvisruokaohjeita on paljon saatavilla. Olen jo pidemmän aikaa ystävän pyynnöstä luvannut laittaa tänne blogiin reseptin tyttären kehittelemästä herkullisesta juustokeitosta. Nyt se tässä vihdoin tulee. Ainesten määrät eivät ole aivan täsmällisiä. Maistella siis kannattaa keittämisen kuluessa, jotta maku on juuri suunmukainen. Tarvitset ison kimpaleen Västerbottenjuustoa sitten vaan keittiön puolelle!

Herkkusuiden Västerbottenjuustokeitto

Tarvitset näitä:

1 sipuli
3 rkl voita
1/2 dl vehnäjauhoja
Vettä
2 kasvisliemikuutiota
Mustapippuria
Savupaprikajauhetta
Iso pala Västerbottenjuustoa
1 muna
2 dl kuohukermaa

Kuullota sipulisilppua voissa, kunnes se pehmenee ja muuttuu läpikuultavaksi. Lisää joukkoon jauhot ja kypsyttele hetki sekoitellen. Lisää vesi vähissä erissä koko ajan ahkerasti sekoittaen. Murenna joukkoon kasvisliemikuutiot, mausta pippurilla ja paprikalla ja anna kiehua jonkin aikaa. Raasta juusto. Lisää keittoon ja anna sulaa. Sekoita hyvin. Vatkaa muna kevyesti, jotta rakenne rikkoutuu kunnolla. Lisää kerma munan joukkoon ja sekoita. Kaada muna-kermaseos vähitellen keitoon ja sekoita huolellisesti koko ajan. Kiehauta. Lisää vettä, jos keitto on liian sakeaa. Lopuksi soseuta herkku sauvasekoittimella sileäksi ja kuohkeaksi. Tarjoa hyvän tuoreen leivän kera ja nauti perheen tai ystävien seurasta.
Hyvää ruokahalua!

Hyvää tikkutiistaita kaikille blogissani kävijöille! Tavataan taas! t. Maija

Vieras parvekkeella, kevään odotusta pihalla ja valmistautumista pääsiäiseen

Heippa!

Tänään on ollut kummallinen sää. Vietetään hiljaistaviikkoa ja odotellaan pääsiäistä. Aamupäivä oli ihmeellisen savuisen sumuinen, mutta melko lämmin. Sitten saapui kylmä rintama raivokkaine tuulenpuuskineen, ukkosineen ja sateineen. Merkillinen pääsiäisviikon sää.

Kevät etenee hyvää vauhtia, pääsiäistä on laiteltu kuistille ja parvekkeelle ja sitten saimme ihmeellisen vierran.

Kurre tuli hakemaan parvekkeeltamme pesänrakennustarvikkeita isäni vanhasta viljasäkistä Aikamoisen lankakerän hän onnistuikin itselleen nappaamaan. Kyllä pesästä tulee pehmoinen.

Valkovuokonnuppuja oli pihassamme jo viikko sitten, kun haravoin. Uskomattoman nopeasti kevät etenee!

Kevään kukkaloistoa odotellessa. Alppiruusuissa on paljon nuppuja.

Laitoin narsissit mummin vanhoista pitsiliinoista valamiini pitsibetoniruukkuihin.

Pupuäiti toivottaa tervetulleeksi kuistilla.

Hyvää malkamaanantai-iltaa! T. Maija

Itsenäinen Suomi 100 vuotta - Turun kauppahallissa

Heissan!

Tämä lauantai valkeni meillä lounaisessa Suomessa koleana ja sateenhämyisenä vesipisaroiden vihmoessa ikkunaan. Niin oli sääennusteessa luvattukin. Vapaapäivästä huolimatta kello soi seitsemältä. Amore lähti jo aikaisin pystyttämään telttaa paikallisen Kunnallislehden järjestämään kaikkien puolueiden yhteiseen vaalitapahtumaan. Harmi, ettei sää ollut siihen paras mahdollinen.

Minulla ei ollut kiirettä mihinkään. Viikon touhujen jälkeen hartiat ja niska kolottaen ja hiukan päätä särkien otin särkylääkettä, lasin vettä ja kömmin takaisin peiton alle. Otin yöpöydältä käteeni kirjan (Andalusian karkea suola), luin sitä ja torkahtelin välillä. Miten mukava tapa aina joskus aloittaa päivä tällä tavalla hitaasti viipyillen. Ylösnoustua sytytin takkaan tulet, sillä sateinen ilma sai tuvassakin tuntumaan viileältä.

On jo huhtikuun ensimmäinen päivä. Kevät on näin pitkällä. Ensimmäiset leskenlehdet löysin jo viime maanantaina lämpimältä ojanpientareelta. Ja koska nyt tosiaankin on aprillipäivä, on se merkki siitä, että maaliskuun Suomen juhlavuoden jokakuinen postaus on päivän myöhässä. Pahoittelut siitä! En vain eilen illalla enää millään jaksnut istahtaa koneen ääreen.

Tämänkertaisen postauksen juhlavuoden sarjaan päätin tehdä Turun kauppahallista. Kauppahallit ovat myös pala suomalaista historiaa, joiden juuret ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Ne ovat siis vanhempia kuin rakas isänmaamme. Suomessa on ollut parhaimillaan lähes 70 kauppahallia, joista 14 on yhä toiminnassa. Syy siihen, että kauppahalleja ruvettiin 1800-luvun lopulla rakentamaan, oli ajatus saada elintarvikemyynti ulkoa pölyäviltä toreilta ajanmukaisiin halleihin. Hygieniavaatimusten tiukentuessa velvoitettiin lihan, kalan ja meijerituotteiden myynnin siirtämistä sisälle. Muun Euroopan mukaisesti Suomeen rakennettiin oikeita kauppahalleja, joissa oli riittävästi valoa, hyvä ilmanvaihto ja pestävät seinä- ja lattiapinnat. Viemärijärjestelmä liitettiin yleiseen viemäriverkkoon.

Suomen kauppahallit ovat eurooppalaisten hallien tavoin basilikanmuotoisia suorakaiteenmallisia rakennuksia.Turun komea uusgoottilainen kauppahalli valmistui vuonna 1896 ja on näin Suomen toiseksi vanhin. Hallin paikasta kiisteliin ptkään. Lopulta päädyttiin paikkaan, joka oli lähellä Aleksanterin toria (nykyinen Kauppatori) ja Aurajokea. Hallin suunnitteli arkkitehtiprofessori Gustaf Nyström. Koska rakennuksen pitkät sivut eivät näkyneet kadulle, ei niitä ollut tapana koristella. Sen sijaan hallin päädyt Eerikinkadulle ja Linnankadulle ovat täynnä hienoja yksityiskohtia. Sateen vuoksi en saanut päädyistä kuvaa, vaan vain tästä tylsästä sivusta.

Koristeellisen ja painavan ulko-oven takaa löytyy vuosisadan takainen maailma, jonka hämyinen valaistus ja herkkuja notkuvat myyntipöydät tuovat monelle mieleen muistoja menneiltä ajoilta. Kenen joulupeirnteisiiin on kuulunut joulukalan osto hallista tai kuka on ostant kauppahallista tuliaisia kaupunkimatkaltaan.

Herkkua on siellä monenlaista. Palvelu kauppahallin pienissä puodeissa on yksilöllistä ja ystävällistä.

Sinisen junan kahvilassa maistui kahvi ja leivos.

Pitkät hämyisät käytävät luovat tunnelmaa ja herkulliset tuoksut täyttävät hallin. Myyntikojut sijoitettiin pitkittäisten käytävien varrelle molemmin puolin.

Käytäväseinustojen puuosat ovat edelleen alkuperäisiä rakenteita.

Turun kauppahalli kuuluu suomalasen rakennusperinnön helmiin ja ylimpään suojeluluokkaan kulttuurihistoriallisesti erittäin arvokkaana kohteena. Turkuun tulijalle tämä on mielenkiintoinen kohde Tuomiokirkkoa, linnaa ja Käsityöläismuseota unohtamatta.

Nyt saunaan ja telkkarin ääreen. Hyvää aprillilauantai-iltaa kaikille! T. Maija