... silloin he olivat vielä nuoria, lapsenkasvoisia. Äiti alle kahdenkymmenen, isä hiukan päälle. Sodan varjossa perustettiin perhe. Elettiin. Isä rintamalla yli viisi vuotta, äiti huolehtien kodista ja lapsista sydänalassa jatkuva kaiherrus rakkaasta siellä jossakin. Tietona vain harvakseltaan kulkeva kenttäposti. Elämän parhaat vuodet sodan alla. Selviydyttiin, jaksettiin ja jatkettiin ...
Tänään saamme juhlistaa rakkaan isänmaamme jo yhdeksättäkymmenettäyhdeksättä itsenäisyyspäivää. Saamme katsoa vapaata sinistä taivasta vasten liehuvaa vapaata siniristilippua. Muistelemme Suomen itsenäisyyden vaiheita, raskaita lunnaita, jotka itsenäisyys on vaatinut. Kunnioitamme vanhempiemme työtä, me sotaveteraanien lapset ja meidän lapsemme, lapsenlapsemme. Mikään ei ole itsestäänselvyys. Pystyisimmekö me enää samaan?
Illan hämärtyessä sytytämme ikkunalle kaksi sinivalkoista kynttilää itsenäisyytemme kunniaksi. Kiitokseksi ja rukoukseksi sen puolesta taistelleille.
Oi katso Suomi, sinun päiväs koittaa ...
Kiitollisuudella isääni, äitiäni, appivanhempiani ja kaikkia Suomen sotaveteraaneja ja heidän puolisoitaan muisten ja Oikein Hyvää Itsenäisyyspäivää kaikille toivottaen <3 Maija
Kauniita sanoja Maija
VastaaPoistaKiitos Varpu <3
PoistaSuuri kiitollisuus - se on minunkin tunteeni itsenäisyyspäivinä!
VastaaPoistaOmat isovanhempani äidin puolelta ovat Karjalan Kivennavalta ja heitä muistaen leivoin tänäkin itsenäisyyspäivänä karjalanpiirakoita - tuntuu, kuin mummon kanssa leipoisi ja pyhitän päivän ikävälle ja kiitollisuudelle.
Ulkosuomalaisena kotimaan merkitys vain kasvaa!
Ihana tapa muistaa isovanhempia ja viettää itsenäisyyspäivää.
PoistaUskon, että isänmaalla on erityinen merkitys ulkomailla asuville.
Kauniisti kirjoitat ja tosiaan kaiken kunnioituksen ovat isämme ja isoisämme ansainneet.
VastaaPoistaKiitos Kristiina <3 Todellakin toivon, että heitä tarpeeksi kunnioitetaan.
VastaaPoista