Värikylläisyyden riemua ja syyssateita

Hei ystävät!

Miten tämä syksy onkaan hellinyt meitä ruskaloistollaan ja intiaanikesällä puhkeamalla uskomattomaan värikylläisyydenkarnevaaliin kuin lohdutukseksi kohta koittavalle ruskeiden ja harmaiden värisävyjen loppusyksylle. Varmasti moni on ottanut kännykän taskustaan tai kaivanut jopa kameran naftaliinista ikuistaakseen sitruunaiset haavat, purppuraiset pihlajat, kullankeltaiset koivut ja tulenhehkuiset vaahterat tai kulkenut lehtisateesta nauttien.

Intiaanikesän tunnelmaa taivaan ja meren sinessä. Muutama purjevenekin näkyi vielä mantereen läheisyydessä.

Nauvon kirkonkylä hehkui keltaisena.

Kalaretkellä tervehdittiin kilpikonnakiveä.

Glögikausi aloitettiin, kun kalareissusta saavuttiin hiukan viluisina. Illalla mökin rapuilla villasukat jalassa, huopaan kääriytyneenä sormia glögimukin ympärillä lämmittäen kuuntelimme saariston säkkipimeyttä kirkkaalle tähtitaivaalle tähyillen. Kaukana kiire ja stressi.

Syksyn viimekukkijat ilahduttavat vielä.

Kevät on jo mielessä.

Veneennostoretki tehtiin pojan kanssa tänään syyssateen piestessä saaristoa. Grillimakkarat ja muut eväät maistuivat mökin terassilla sateenharmaata maisemaa katsellen. Mökki tuntui tervehtivän meitä iloisena kuin sanoen: "Vielä te tulitte." Se tietää, että kohta tehdään enää tervehdyskäyntejä ja mökki saa jäädä nukkumaan talviunta. Levollinen tunnelma täytti mielen kaukana kaikesta hälinästä.

Kuunnellaan sateen ropinaa! Ja yhden Ave Mariankin jo kuuntelin. Joulua kohtia tässä kuitenkin jo ollaan menossa.
Rakkaudella Maija