Venekaupoilla

Hei, hei!

Hiihtolomaa vietetään täällä eteläisessä Suomessa tällä viikolla. Sää ei vain nyt näytä parhaimpia puoliaan juuri tänään. Vettä sataa oikein kunnolla ja tiet ja pihat ovat luistelukenttää liukkaampia. Toivottavasti loppuviikko on mukavampi ulkoilun suhteen. Meille tulee iltapäivällä hiihtolomalaisia. Katsotaan, mitä herkkua yhdessä tehdään.

Viikonloppuna suuntasimme auton nokan heti töiden jälkeen kohti saaristoa. Myrsky vei syksyllä soutuveneemme, kun vesi nousi hurjiin korkeuksiin, ylsi veneeseen asti ja katkaisi voimallaan köyden, jolla vene oli kiinnitetty. Emme sitä kauheasti murehtineet. Verkonlaskuun ja -nostoon kyseinen paatti oli aivan liian kiikkerä. Tietysti mietitytti se, että tyhjillään ajelehtiva vene aiheuttaa mahdollisesti etsintöjä. Me etsimme venettä moottoriveneellä lähistöltä, mutta turhaan.

Auringonsilta saaressa olevan järven hangella.

Joku oli käynyt meillä.

Mökki uinui vielä korkeiden hankien keskellä.

Kotilahtemme on jäässä ja sehän on hyvä, että se suojaa jo ennestään rikki olevaa laituria lisätuhoilta.

Lauttamatkalla saimme seurata Puolustusvoimien pelastusharjoitusta.

Joskus meri kuitenkin tuo, mitä se on vienyt. Ystävällinen mökkinaapuri soitti pitkän ajan kuluttua. Sen värinen vene on löytynyt läheisestä lahdesta, millaisen hän on nähnyt meidän rannassamme. Kiitimme  ja lupasimme seuraavalla mökkireissulla käydä katsomassa kyseistä venettä ja oli se meidän. Muutama reikä pohjassa, mutta korjaustaitoinen saisi siitä vielä vaikka kelpo onkiveneen. Muutama kuva ja ilmoitus toriin pilkkahinnalla. Kyselyjä tuli paljon ja lopulta ostovaraus. Hakupäiväksi sovitiin viime viikon perjantai.

Föhntuuli hönkäili lämpimiä henkäyksiään, kun eväinemme lähdimme matkaan. Meri ja saaristo on kaunis tähänkin vuodenaikaan ja lauttarannassa teki mieli lauttaa odotellessa kävellä ja kuvailla. Joutsenia ja haahkoja, sulaa vettä, jäätä ja jäälauttoja, mereen heijastuva auringon silta. Sitä on meri tämän vuoden helmikuussa. Saaret paksun lumen peitossa, kauriiden jälkiä, talventörröttäjiä, pajunkissojakin jo. Hyvin rauhoittavaa.

Päivä on pidentynyt ainakin jo jäniksen loikan verran ja vielä kotimatkalla saattoi lautan kannella ihailla auringon painumista horisontin taakse. Lopulta kylmä merituuli ajoi sisätiloihin juomaan kahvia ja kaakaota, syömään eväitä ja tekemään käsitöitä.

-----------

Maanantaina lähtivät vanhemman tyttäremme appivanhemmat takaisin kotimaahansa. Vielä vietettiin iloinen sunnuntai-ilta yhdessä kebabeja syöden. Saimme vierailukutsun heidän luokseen. Saas nähdä, koska menemme.

Uunista leijailee laakerinlehden tuoksu. Sateisen helmikuun päivän lohturuoka, merimiespihvi, kypsyy hiljalleen.

Vietetäänkö teillä hiihtolomaa?
Iloista viikkoa kaikille joko hiihtolomalla tai ilman! Rakkaudella Maija