Montako viikkoa, montako päivää? Kuka niitä enää laskee. Aika kuluu vääjäämättömästi omaa rataansa oli poikkeustilaa tai ei, suljettiin maan rajat tai ei, suljettiin Uudenmaan rajat tai ei. Tulee ilta ja taas uusi aamu. Lohduttavaa, sillä joskus vielä, jonain päivänä tämän kirotun kevään tapahtumat toivottavasti ovat enää muistoja. Sitä toivon niin hartaasti. Rukoilen mielessäni ja toivon ja uskon ihmeen tapahtuvan. Ihmeen, joka parantaa sairastuneet ja tuhoaa tuon mustaakin mustemman ja synkkääkin synkemmän viruksen.
On kuitenkin kevät. Kirottu. Mutta eihän se sille mitään voi. Kevät tulee yhtä varmasti kuin päivätkin kuluvat. Omalla painollaan, salaa, huomaamatta. Sillä eihän kevät sille mitään voi. Eikä kevät sitä tiedä.
---------
Vietimme Amoren kanssa viikonloppua käytännöllisesti katsone kahden. Emme ole paljoakaan lasten ja heidän perheidensäkään kanssa tekemisissä, varoiksi. Sillä työmme nyt on mitä on. Ulkona sentään nähdään.
Lauantaina lähdimme metsäretkelle. Kevään merkkejä oli leppoisaa tarkkailla ja saattoi unohtaa koko koronan. Sinivuokkoja, leskenlehtiä keltaisina aurinkoina, puron solinaa, rusakko kevätpuuhissaan, nokkosperhosia, keväisen metsän tuoksu, poskipäitä lämmittäviä auringonsäteitä, punaisiksi posket puhaltava kevätahava. Humy virisi huulille. Tässäkö hetkessä muka jotain pahaa?
Kotiin palattua asettelin pajunkissat ja koivunoksat pääsiäistä varten ja haravoin talven myrskyjen jälkiä. Pienikin siistiminen saa ihmeitä aikaan.
Monta tuntia ulkoilua sai olon raukeaksi. Yhdessä Amoren kanssa leivottu lihapiirakka maistui kipakoiden saunanlöylyjen jälkeen makoisalle. Eikä Earth Houriakaan unohdettu.
Sunnuntaina ulkoilimme Turussa vanhemmat tyttäremme ja hänen poikansa kanssa. Nyt saikin väistellä vastaantulijoita, mikä oli meille metsässä liikkumaan tottuneille outoa. Kuitenkin taas tuli ulkoiltua ja tavattua rakkaita. Kylmästi puhaltava tuuli hätisti meidät lopulta koteihimme.
Uusi viikko on alkanut. Toivotaan sen tuovan tullessaan parempia uutisia koti-Suomesta ja maailmalta.
Pestään, ystävät, käsiämme ja pysytään terveinä! Rakkaudella Maija
Samoja ajatuksia totisesti!
VastaaPoistaKevät ja luonto antaa buustia arkeen.
Lämpimät terkut sinulle Maija!
Kiitos, Mamma❤️Ne lämmittävät nyt erityisesti.
PoistaSamanmoisissa tunnelmissa ollaan täälläkin. Kahdestaan melkeinpä, koska mitään riskejä kenenkään sairastumisen suhteen ei haluta ottaa. Ulkoillaan kuitenkin päivittäin ja se ainakin piristää mieltä. Onneksi ainakin toistaiseksi me ja lähipiirimme olemme välttyneet sairastumiselta.
VastaaPoistaMukavia kevätpäiviä teille ja jaksamista <3
Kiitos, Kristiina ❤️Miten hyvältä tuntuu saada tuollaisia toivotuksia.
VastaaPoistaTunnelmasta toiseen, synkästä valoisaan - niin sen täytyy mennä! Elän vahvasti tuntemuksiesi myötä. ❤
VastaaPoistaKiitos, rakas syssa ❤️Niin sen on mentävä, jos aikoo selviytyä.
VastaaPoistaIhanaa, että olette päässeet kahden rauhoittumaan luonnon äärelle. Varmasti saa hetkeksi unohtamaan maailman tilan, kaikki murheet ja surut. Toivottavasti pian taas voidaan olla lähellä kaikkien niiden rakkaimpien kanssa. Hyvää loppuviikkoa! <3
VastaaPoistaKyllä auttaa, kun kulkee luonnossa ja pystyy edes hetkeksi unohtamaan nuo murheet. Sitten taas jaksaa.
PoistaSitähän tämä on, kirottu kevät!
VastaaPoistaOn aika vaikeaa pitää mielialaa korkealla ja se todellakin heittelee ylös ja alas.
Rukoillaan ja odotetaan sitä päivää, kun tämä on vain ikävä muisto.
Voi hyvin ystäväin <3
Näin tehdään, Marianna ❤️Yhdessä kestetään nämä mielialan ja elämän aaltoliikkeet. Voi Sinäkin hyvin ❤️
PoistaHei ja terveiset pitkästä aikaa täältä Porvoon maaseudulta. Monenlaista pelkoa ja ahdistusta on korona kaikkiin tupiin tuonut. Me ollaan miehen kanssa ihan erakoiduttu. Kerran viikossa täsmäisku kauppaan ja äkkiä pois. Poika on sairaanhoitajana ja me , eläkkeellä olevat entiset virkamiehet, kuunnellaan milloin puhelin soi, töihin. No, minusta tuskin on lähtemään kun on tuo bronchitiskierre ollut melkoinen ihan kokonaisen vuoden - se harmittaa - mutta tälläkertaa saattaa pelastaa. Huoli "lapsesta" ja miniästä, joka puolestaan suuren myymälän kassana. Toivon ja rukoilen, että ihmiset olisivat mahdollisimman huolellisia ja malttaisivat luopua omasta vapaudestaan joksikin aikaa, että mahdollisimman pian tämä kamala virus kuolisi pois. Pitää keksiä tekemistä, mitä jaksaa tehdä ja aloittaa makkarin remppa. Toivottavasti pian lämpenisi, että pääsisi ulkoilemaan, köhättä. Hyvää hyggeilyä sinulle ja näytetään virukselle närhen...ne :)!
VastaaPoistaKiitos terveisistä sieltä Porvoon suunnalta ❤️On hyvä, jos pystyy nyt linnottautumaan kotiin. Meillä vielä työt pyörivät, toistaiseksi. Katsotaan, kuinka kauan. Meillä myös tytär on ensihoitaja, terveydenhoitaja, sairaanhoitaja ja huolettaa hänen työnsä. Toiset pystyvät tekemään etätöitä ja yksi porukastamme on jo lomautettu.
VastaaPoistaMielekäs tekeminen vie nyt ajatukset edes hetkeksi pois ikävistä asioista.
Kyllä me kestetään, eikö ❤️
Onneksi tämäon ohimenevää, kevät on ja kohta kaunis kesä, odotetaan kesää, ei korona huippua.Hyvää pääsiäistä!
VastaaPoistaKiitos Piritta ❤️Joskushan tämä loppuu, ennemmin tai myöhemmin. Lopulta kaikki riippuu meidän ihmisten käyttäytymisestä. Kesää odotetaan innolla. Sinullekin hyvää pääsiäistä 🐰🐤🐥🐣🐇
VastaaPoistaHienot kuvat ja ihania kevään merkkejä! Eipä tosiaan olisi vuoden vaihtuessa arvannut millaista kevättä eletään:( Pysykäähän terveinä♥️ Hyvää ja aurinkoista pääsiäistä♥️
VastaaPoistaKiitos Päde ❤️Ei todellakaan arvattu! Mutta varovaisuutta, miten se ikinä työssäsi onkaan mahdollista ja koittakaa pysyä terveinä ❤️Iloista Pääsiäistä teille myös 🐣🐤🐇🐰
VastaaPoista