Näin kesällä blogitauko onkin vierähtänyt aivan luvattoman pitkäksi. Kaikenlaista muuta on tullut tehtyä, paitsi istuuduttua koneen ääreen, vaikka mieli olisi tehnytkin.
Kesä on jo edennyt heinäaikaan ja nyt taitaa olla edessä kesäisenlämmin viikonloppu. Oikein tervetullutta vaihtelua tähän alkukesän säähän verrattuna. Luonto ja puutarha jaksavat aina vain viehättää vehreydellään ja kukkaloistollaan. Aamu kastepisaroin koristellussa puutarhassa on sadunomainen. Valo aivan erityisen hurmaava ja vangitseva. Varpaat kastuvat ja mieli hykertelee tyytyväisyyttä. Ilma on raikas hengittää ja auringonkilo saa siristämään silmiä. Hetkeksi voi istahtaa omenapuun alle hämmästelemään kaikkea kauneutta ja tallentaa mielensopukoihin muistoja talven varalle. Taas voi jatkaa puutarhakierrosta ja ihmetellä kukkien aukenemista, laskea ruusunnuppuja ja keväällä istutetun päärynäpuun raakileita, kitkeä muutaman rikkaruohon ja kurittaa tomaattien varasversoja.
Vietimme juhannusta ja juhannuksen jälkeistä ensimmäistä lomaviikkoamme mökillä. Siellä juhannusruusut vasta aloittelivat kukintaansa. Seurasimme, miten västäräkkivanhemmat ruokkivat lapsosiaan terassimme räystään alla, kirjosiepot huolehtivat perheestään lähikoivun pöntössä, hanhiperheet tulivat ruokailemaan kotilahteemme. Välillä sade piiskasi rantakallioita ja harmaata merenpintaa piirtäen siihen ympyröitä, välillä paistoi aurinko, tuulenpuuskat taivuttivat puidenlatvoja kaarelle ja merisavu puki ylemme seittinsä. Sormet kohmeessa hoitelimme askareita ja tuntui siltä kuin kesä olisi unohtanut meidät.
Saimme rakkaan ystävän vieraaksemme juhannussunnuntaina. Nauvosta Korppoon lauttarannasta saakka matka oli taittunut pyörällä suuntana taideleiri Houtskarissa. Sen kunniaksi päätin leipoa sokerikakun, johon anekset sattuivat mökillä olemaan. Muistattehan tuon vanhanajan sokerikakun, johon ei sen kummempia reseptejä tarvita. Vain 4 munaa, lasi sokeria ja jauhoja. Laiturilla kakun vatkaus sujui kauniissa maisemissa ihan ilman sähköä ja sähkövatkainta. Kakkuvuoka puuttui, mutta piirakkavuoka sai toimia korvikkeena.
Maanantaina saimme luoksemme toiset vieraat, joiden kanssa lähdimme tiistaiaamuna merelle. Määränpää oli silloin vielä salaisuus, mutta kyllä sekin lopulta selvisi. Tuosta matkasta kerron lisää varmaan seuraavassa postauksessa. Loman aikana haimme punkkirokotteen toisen osan Houtskarin terveyskeskuksesta. Paraisten kaupunki jakaa myös mökkiläisilleen maksuttoman punkiirokotuksen. Yksi osa siis enää puuttuu.
Kotona alppiruusut, pionit ja juhannusruusut kukkivat poikkeuksellisen runsaina. Rakensin parvekkeellemme mummin vanhaan lasipurkkiin pienoismerenrannan juhannuskokkoineen kalliolla. Pöydälle maljakkoon vuohenputkia ja juhannusruusuja ruokasalin pöydälle. Juhannus oli valmis nuorisoa varten, joka tuli meille sitä viettämään.
Nyt on puolet lomasta vietetty ja töissäkin oltu taas jo viikko. Puolitoista viikkoa vielä töitä ja sitten on loman toinen osa.
Tadanpa lähteä pihahommiin. Oikein suloista alkavaa viikonloppua kaikille lukijoilleni! T.Maija
Paljon onkin tapahtunut blogitaukosi aikana ja kuukausikin on vaihtunut. Toivottavasti tästä heinäkuusta tulee edes hiukan kesäisempi kuin kesäkuusta!
VastaaPoistaNyt hiukan on luvattu, että heinäkuussa saattaisi sittenkin olla hellettä. Odotellaan sitä!
PoistaHauska kuulla sinusta omilla sivuillasikin Maija!
VastaaPoistaIhanasti kukkii pihasi. Nyt tosiaan on kesäinen viikonloppu luvassa, joten nautitaan siitä!
Kiitos Mamma! Nautitaan tosiaankin ihanasta säästä. Lohjansaareen ollaan menossa.
VastaaPoistaKiva, että vaikka lomaa on takana niin on vielä lomapäiviä edessäpäin. 😊😎 Mukavaa viikonloppua! 🌞
VastaaPoistaMeillä on ennen aina ollut loma yhdessä osassa, mutta nyt todellakin tuntuu kivalta, kun on vielä uusi loma.
PoistaKivaa viikonloppua!
Upea alppiruusu!
VastaaPoistaJa ihana pienoismerenranta purkissa!
Hyvää keskiviikkoa!
Kiitos Sari!
PoistaIhanaa lämmintä viikonloppua!