maanantai 7. marraskuuta 2016

Ristiäiset - pikkuisen lapsenlapsemme ensimmäinen juhla

Heippa, ystävät!

Ennenaikainen talvi tekee tuloaan oikein rynnimällä. Vielä olisi ollut pihalla ja puutarhassa haravoimista ja muuta siistimistä, mutta nyt tuollaiset hommat joko saavat jäädä kokonaan tai jatketaan sitten, jos säät vielä lämpenevät. Ei pitäisi ottaa stressiä - eihän?

Talvi nyt ylläättää meidät joka tapauksessa joka vuosi tulollaan. Eihän sitä mitenkään tähän ikään mennessä vielä ole oppinut oivaltamaan, että aina se talvi sieltä tulee enemmin tai myöhemmin, mutta tulee kuitenkin. Joten miksi siihen ei sitten vaan osaa varautua tarpeeksi ajoissa? Aina tulee viime hetken paniikki renkaiden vaihdossa, kuten myös veneen nostossa ja pihan haravoinnissa. Mutta, kun lehdet eivät tahdo ymmärtää pudota puista ja pensaista, kesärenkailla on niin paljon mukavampi ajella ja vielä myöhään syksyllä vesien kylmettyä oikein kunnolla olisi kivaa yrittää houkutella taimenta virvelin päähän. Tässä minusta ihan hyviä syitä, miksi on oikeastaan lupa antaa talven yllättää.

Pyhäinpäivän aika on mielestäni niin tunnelmallista aikaa keskellä pimeää syksyä. Haudoille kiiruhdetaan laittamaan ne talvikuntoon ja sytyttämään kynttilät poisnukkuneille rakkaillemme. Silloin on myös mukava kutsua ystäviä kotiin ja syödä jotain mukavasti lämmittävää ja nauttia yhdessäolon tunnelmasta.

Tänä vuonna pyhäinpäiväviikonloppuna ja ruotsalaisuuden päivänä vietettiin myös toisen lapsenlapsemme, pikkuisen poikavauvan ristiäisiä.

Olimme tytäreni kanssa lupatuneet auttamaan tarvitttaessa juhlien järjestelyissä ja saimme tehtäväksemme koota voileipäkakut ja leipoa lusikkaleivät.





Vauva kastettiin Pyhälle Mikaelille omistetussa Paimion kirkossa. Pikkuinen joukko ihan läheisimpiä kokoontui kuulemaan, minkä nimen vanhemmat olivat vauvalle valinneet. Kauniin nimen vauva saikin ja tunnelmallisessa tilaisuudessa ei liikutukselta säästytty, kun pieni kullanmurumme sai pyhän kasteen.


Kirkossa kastepöytänä toimii Öölannin punaruskeasta kalkkikivestä tehty, lasilevyllä peitetty kasteallas. Kasteallas tuotiin hylätystä Räpälän kirkosta uuteen Paimion kirkkoon, kun se jouluaattona vihittiin käyttöön vuonna 1689.



Kasetilaisuuden jälkeen kokoonnuimme vauvan kotiin niin lämminhenkiseen kastejuhlaan marraskuun kuudentena päivänä kuuden asteen pakkasessa kevyen pakkaslumen leijaillessa alas taivaalta Armon Vuonna 2016.





Kahdesta lapsenlapsestaan niin kiitollisena  <3 Maija

6 kommenttia:

  1. Ihania tilaisuuksia nuo ristiäiset. Päähenkilö on aina yhtä suloinen ja on kiva tavata sukulaisia ja nauttia pöydän antimista. Kauniita kakkuja teillä näkyy olleen.
    Onnea sekä vanhemmille että isovanhemmille ja ihanaa elämää kastetulle pikkupojalle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Kristiina <3
      Ihana tilaisuus oli ja niin sydämen pohjaan asti tuntuva. Mukava on tosiaankin tavata sukulaisia ja olla yhdessä yhteisellä asialla.

      Poista
  2. Olipa ihana palata tämän postauksen myötä vielä hetkeksi sunnuntain suloisiin tunnelmiin! :) Todella kaunis tilauisuus oli kyllä. :)

    VastaaPoista
  3. Aistin kirkkotunnelman vahvasti kuviasi katsellessa ja postausta lukiessa. Tuohon Paimion kirkkoon on ehdottomasti päästävä tutustumaan, olen sen aikaisemminkin todennut. Kastejuhla on niin kaunisjuhla. Teillä vielä lisämausteena herkullisen näköiset tarjottavat.

    VastaaPoista
  4. Niin tunnelmallisen liikuttava tilaisuus todellakin oli <3 ja tunnelma kirkossa hyvin ainutkertainen tiiviissä pienessä porukassa.
    Tervetuloa tutustumaan Paimon kirkkoon. Kaunis kirkko meillä on. Myös Paimion Pyhän Jakobin kirkko on tutustumisen arvoinen.(Katso Jouluhäät Myrskyluodolla -postaus.) Harmillista vain, että kirkkoihin tutustuminen on Suomessa hankalaa, kun ovet yleensä ovat lukossa muulloin kuin jumalanpalveuksen aikaan.

    VastaaPoista