Helmikuun kuvahaaste on Kristiina K blogin innoittama, jossa viikoittain julkaistaan joka päivälle joku k:lla alkava kuva asiasta tai esineestä. Aiheet kuviin Kristiina on julkaissut etukäteen.
20.2. KUIVUNEET
Saimme loppiaisena ystäviltä kukkakimpun. Kukat kuivuivat maljakossa kauniiksi. Päätin kokeilla sitoa ne miehen äidin vanhaan kynttilä- tai kukka-amppeliin. Nyt siinä palaa iltaisin led-kynttilä ja minusta se näyttää tunnelmalliselta.
21.2. KALA
Viime kevään siikasaalista mökkivesiltä. Jouduin vähän pakosta perkaamaan kalat, yhteensä neljä, etteivät olisi joutuneet odottamaan miehiä mereltä. En muista koska olen siihen puuhaan viimeeksi ryhtynyt. Periaatteeni on ollut, että kuka kalastaa, hän myös perkaa. Pikkuisen empimisen jälkeen homma sujui, vaikka aikaa kului paljon, sillä olen hyvin tarkka, että munuaiset ja kaikki muukin on tarkkaan putsattu.
22.2. KALENTERI
Käytämme vastaanotollamme edelleen nettikalenterin rinnalla ihan tavallista aikamuistiota. Siihen merkkaamme myös henkilökohtaiset muistamiset, kuten autohuollot ym. Kalenteri kulkee mukanamme melkein aina, sillä koskaan ei voi tietää, tarvitseeko jonkun varata aika hammaslääkärille juuri silloin.
23.2. KIILTÄVÄ
Kaikki lapsemme ovat käyneet osan ala-asteestaan vanhassa koulurakennuksessa muutaman kilometrin päässä. Kerran poikamme luokka oli saanut siivota koulun vinttiä ja he olivat kantaneet sieltä tavaraa roskalavalle. Poika oli löytänyt kynttilänjalan ja saanut tuoda sen minulle. Ihanasti hän koulupäivän aikana muisti äitiään. Kynttilänjalka erottuu muista kiiltävyydellään.
24.2. KATOS
Syyslomalla kävimme Kristiinankaupungissa. Pikkuruinen kaupunki lumosi meidät suloisuudellaan, vanhoilla puutaloillaan, kahviloillaan, kapeilla kujillaan, kuten Kissanpiiskaajankuja, ja kodikkuudellaan. Pihat oli laitettu kauniiksi ja kauneus olikin se asia, johon oli kiinnitetty erityistä huomiota. Aidan ympäröimään sisäpihaan vievän portin päälle oli rakennettu viehättävä katos. Poikkea ihmeessä joskus Kristiinankaupunkiin, jos et vielä ole sitä tehnyt!
25.2. KELTAINEN
Keltaista on nyt oikeastaan kaikki. Kullankeltaista, kun aurinko paistaa. Tässä nyt banaanit edustavat väriryhmäänsä. Keltainen on joskus lukioaikoina ja oikeastaan jo kansakoulusta lähtien ollut lempivärini oranssi rinnallaan. Keltainen sisustus valtasi huoneeni lukiota käydessäni. Tapetit, korkkimatto, päiväpeite, Marimekon kangas seinällä, matto, itse maalattu kaappi. Keltaista, keltaista, keltaista. Tykkään vieläkin ja se saa pirteälle päälle.
26.2. KORI
Koreja meillä on paljon. Vanhempia ja uudempia, isompia ja pienempiä, kotimaisia ja ulkomailta tuotuja. Koreja eri tarkoituksiin erilaisista materiaaleista. Tämän korin valitsin kuvaan, koska sillä on erityinen tunnearvo. Tämä piskuinen kori, pikkuisista päreistä on mukavan pienen naapurinpapan tekemä. Hän oli minulle sellaisen tehnyt varmasti vain ilahduttaakseen minua. Ehkä marjakoriksi, ehkä sienikoriksi. Sain myös pullon, jonka sisään hän oli tehty purjelaivan. Vieläkin ihmettelen, miten se oli mahdollista. Puhdetyöt olivat hänelle ilmeisen mieluisia. Tämä rakas muisto on muuttanut mukanani kodista toiseen. Juhlissa isommalle väelle kattaessani olen laittanut sinne aterimia, lautasliinoja ja milloin mitäkin.
Tässä vihdoin viime viikon kuvat ja tekstit. Vielä on jäljellä kaksi helmikuun kuvaa. Katsotaan, mitä ne tuovat tullessaan.
Hyvää maaliskuuta minulta Sinulle ❤️☀️Rakkain terveisin Maija
