Kattauksia ja tarjoiluja

Heissan!

Haluan laittaa tänne itselle muistoksi äitienpäiväkattauksen, kun vietimme kahden  sisarukseni ja heidän aveceidensa kanssa lähes 99-vuotiaan äitimme äitienpäivää meillä. Valitettavasti kaksi sisaruksisatamme puuttui, sillä he olivat matkoilla. Äiti jaksoi reissun hyvin, laski tyypilliseen tapaansa leikkiä ja virkistyi selvästi. Muisti alkaa hiukan heiketä, mutta tuttujen ihmisten ympäröimänä tutuissa puitteissa kaikki tuntui olevan niin kuin ennenkin. Ihana meidän rakas mamma! Hänelle halusin tehdä prinsessakakun. Täyte on Valion ohjeen mukaan vaniljatuorejuusto-voikreemiä, vadelmahilloa ja itsepoimittuja vadelmia pakasteesta. Koristeena oleva ruusukin oli viimevuotisesta äitienpäiväruususta. 

Ystäville katettiin kevätillallinen yhden siskoni virkkaamien tablettien päälle. Tarjolla oli toast skagen, suomalaisia uusia perunoita, grillausta ja sitruunaista juustokakkua laseihin koottuna. 

Eilen illalla herkuttelimme Amoren kanssa ihan muuten vaan tai vaikka kevään kunniaksi nizzansalaatilla, jonka minä tein sekä sinisimpukoilla merimiehen tapaan, jotka Amore valmisti.  Simpukat olivat kuorettomia pakastesimpukoita, joten olivat helpompia syödä, mutta näyttävyyttä kuoret olisivat toki tuoneet. Liemi oli kerrassaan herkullista ja leivänpalalla sitä sai mukavasti syötyä lautaselta ilman lusikkaa. Raikkaan valkoviinin kanssa kohotimme maljan keväälle. 

 Ihanaa kevätviikonloppua minulta Sinulle ❤️ Maija 

Saariston toukokuu

Kevät oli Houtskarissa edennyt oikeastaan yhtä pitkälle kuin täällä rannikolla mantereellakin, vaikka usein se on muutaman vaaksan jäljessä.  Kuvasin saaren luontoa omasa rannassa. Tässä teille luontokierros Houtskarin Hyppeisissä. 

Luonnon taideteoksia parhaimmillaan illasta seuraavaan ihanan aurinkoiseen ja lämpimään päivään. 

Auringonlasku, johon en koskaan kyllästy ja jota on aina kuvattava. Ja miten erilainen taivas on seuraavana päivänä. Kirkaan heleä sinessään kumpupilvien kera. 

Verkoilla saadut pulleat siiat kuin kalliomaalaus taustanaan. Mielikuvitukseni lähtee laukkaamaan. Kuvittelen, miten kivikaudella joku on noussut maihin puunrungosta koverretulla veneellään tässäkin rannassa ja hiilostanut kalat nuotiolla. Tällä suojaisella silokalliolla. 

Vesi oli kirkasta ja pohjaan näki vaivattomasti syvemmässäkin kohdassa. Nämä pinnalta kuvatut rakkoleväkuvat jäivät hiukan sumuisiksi. Ilahdun kovin nähdessäni rakkolevää, tuota meriemme metsää ja keuhkoja.

Ulkosaaristossa puiden kasvu vaatii sitkeyttä ja kasvupaikka otetaan mistä tahansa kallionrakosesta. Juuret ovat sitkeästi suomalaisessa peruskalliossa. Pienikin mänty voi olla hyvinkin vanha. 

Kallioilla kasvaa upeita jäkäliä, kuin tauluja nekin. Lepän hiirenkorvat olivat jo rotankorvien kokoiset. 

Vielä kotipihalta muutama kevätkuva. Otsikko ei ihan nyt vastaa sisältöä, joten kouluaineessa tämä ei kävisi päinsä, mutta olkoon näin. 

Miten Sinun toukokuusi on sujunut? Kuljetko luonnossa sen ihmeellisyyksiä seuraamassa?

Ihanaa toukokuuta ystävät!

Huomenta Houtskarista

 

Nukuin pitkään ja heräilin kirjaa lukien. Lopulta oli noustava, ettei ihana päivä menisi hukkaan. Hampaiden harjaus ja pulahdus seitsemän asteiseen mereen. Unet kaikkosivat silmistä ja unihiekat pestiin pois merivedellä. Ihana aamu. Olen yksin. Miehet ovat jo aikaisin aamulla lähteneet kalaan. Saan viettää päivän oman aikataulun mukaan. 

On tyyntä. Meren pinta väreilee hiukan. Linnut esittävät kevätkonserttiaan. Ainut ääni, joka korviini kantautuu nyt, kun tuulikaan ei suhisi korvissa. Joutsenpari lentää ohitse trumpettiaan soittaen. 

Nautin vihreän teen ja pari voileipää terassilla merelle katsellen ja lintuja kuunnellen. Juon maljan keväälle. Pieni tuulenvirekin heräilee kanssani. Olenko paratiisissa?

Aurinkoista toukoviikonloppua ihan kaikille ☀️

Rakkain terveisin Maija 

Vappu 2022

Munkkien pastoa aattona, ilmapalloja, serpentiiniä, vappuhuiskia ja maljakossa valkovuokkoja. Valkolakit kaapissa laatikoissan. Grillausta ja herkuttelua, Voicea tallenteista, takassa rätisevä valkea. 

Vappupäivän brunssi lasten perheiden kanssa. Valmistelua. Perunasalaatin tekoa, pöydän kattamista, pimenevä taivas ja maahan sinkoutuvat rakeet, kylmää ja takan loimussa lämmittelyä. Kesämekot sai unohtaa. Yhteisen pöydän ääreen istahtaminen. Me kaikki. Minulle niin tärkeä juttu. Kiitollisuutta siitä, että saamme kokoontua yhteen, kaikki omat rakkaani. Lastenlasten riemua vesi-ilmapalloja täytten ja heitellen, onneksi ulkona. 

Sellainen oli vappu vuonna 2022.

Miten Sinun vappusi sujui?