Kattauksia ja tarjoiluja

Heissan!

Haluan laittaa tänne itselle muistoksi äitienpäiväkattauksen, kun vietimme kahden  sisarukseni ja heidän aveceidensa kanssa lähes 99-vuotiaan äitimme äitienpäivää meillä. Valitettavasti kaksi sisaruksisatamme puuttui, sillä he olivat matkoilla. Äiti jaksoi reissun hyvin, laski tyypilliseen tapaansa leikkiä ja virkistyi selvästi. Muisti alkaa hiukan heiketä, mutta tuttujen ihmisten ympäröimänä tutuissa puitteissa kaikki tuntui olevan niin kuin ennenkin. Ihana meidän rakas mamma! Hänelle halusin tehdä prinsessakakun. Täyte on Valion ohjeen mukaan vaniljatuorejuusto-voikreemiä, vadelmahilloa ja itsepoimittuja vadelmia pakasteesta. Koristeena oleva ruusukin oli viimevuotisesta äitienpäiväruususta. 

Ystäville katettiin kevätillallinen yhden siskoni virkkaamien tablettien päälle. Tarjolla oli toast skagen, suomalaisia uusia perunoita, grillausta ja sitruunaista juustokakkua laseihin koottuna. 

Eilen illalla herkuttelimme Amoren kanssa ihan muuten vaan tai vaikka kevään kunniaksi nizzansalaatilla, jonka minä tein sekä sinisimpukoilla merimiehen tapaan, jotka Amore valmisti.  Simpukat olivat kuorettomia pakastesimpukoita, joten olivat helpompia syödä, mutta näyttävyyttä kuoret olisivat toki tuoneet. Liemi oli kerrassaan herkullista ja leivänpalalla sitä sai mukavasti syötyä lautaselta ilman lusikkaa. Raikkaan valkoviinin kanssa kohotimme maljan keväälle. 

 Ihanaa kevätviikonloppua minulta Sinulle ❤️ Maija 

Tällaisen kakun olisin halunnut leipoa

Moikka!

Mietin viime vuoden äitienpäivää, jolloin kutsuimme äitini, joka tänä vuonna täyttää jo 97 vuotta, ja kaikki neljä sisarustani aveceineen meille äitienpäivälounaalle. Kaikki yhdessä, miten se tuntuikaan mukavalta. Nyt on tiedossa ikkunan takana kahvittelua äitimme takapihalla omat mukit mukana, turvavälein ja vain me sisarukset. Erilainen äitienpäivä tällä kertaa. Jää sekin muistojen kirjaan.

Viime vuonna tein tällaisen kakun äidilleni yhteiseen juhlahetkeemme. Sisällä ihanaa suklaamoussea ja ruusupursotukset päälle. Samanlaisen olisin halunnut tehdä nytkin. Ruusuja rakkaalle äidille ❤️

Toukokuun aurinko paistaa. Aurinkoista päivää kaikille! Rakkaudella Maija

Äitienpäiväetkot valkovuokkojen aikaan

Heissan!

Meillä vietettiin tänään äitienpäiväetkoja. Kokoonnuimme meidän Mamman ja sisaruksien aveceineen kanssa. Mukana oli myös nuorempi tyttäremme ja isompi lapsenlapsemme. Näin meitä oli yhteensä kolmetoista juhlijaa. Sovimme kaikki yhteisen, hiukan jatketun pitkän pöydän ääreen äitimme ympärille. Juhlijoita oli tällä kertaa tällainen ydinporukka, sillä äidilläni on viisi lasta, 16 lastenlasta ja lapsenlapsia peräti 24 ja syksyllä jo 26. Kun tähän päälle vielä laskee nuorten poika- ja tyttöystävät nousee suvun pääluku helpostikin 60, joten tällaisella pienemmällä porukalla juhliminen tuntui nyt helpommalta järjestää.

Salaattipöytä leipineen ja juustoineen, iso kattilallinen lihasoppaa ja jälkiruuaksi kakkukahvit saivat kaikkien vatsat täyttymään. Lisäksi tietysti se tärkein, iloinen yhdessäolo ja toistemme olemassaolosta nauttiminen kruunasivat päivämme. Meidän Mamman jo 77. äitienpäivä.

Huomiseksi toivotan kaikille oikein suloista äitienpäivää ❤️ Rakkaudella Maija

Viime viikolla tapahtunutta

Heissan!

Aurinkoinen kevättervehdys täältä Myrskyluodlta! Nyt on niin ihana kevät, ettei tahdo viitsiä konetta avata ja ruveta postausta väsäämään. Joitakin kevätkuvia tekee kuitenkin mieli laittaa tänne muistoksi itsellekin. Sardinina matkan toinen postaus saa siis hiukan vielä odotella, koska sen tekemisessä menee aikaa paljon enemmän kuin tässä kuvapostauksessa.

Helatorstaina teimme reissun Helsinkiin katsomaan suomalaista Mamma Mia -musikaalia ystävien kanssa. Liput olivat joululahja lapsilta. Olipa kerrassaan hyvä esitys ja vauhti vain kiihtyi loppuakohti. Lähdimme matkaan jo hyvissä ajoin ja olimme varanneet pöydän Mustion Linnasta ruokailua varten.

Kuningas Kustaa Vaasa perusti Mustin ruukin vuonna 1560. Raudan käsittely lopetettiin vuonna 1901, mutta edelleen teollisuustoiminta jatkuu edelleen, joten Mustiota voidaan pitää hyvällä syyllä Suomen vanhimpana teollisuusyhteisönä. Mustionjoen suvannon ja kosken rannalla oleva ruukinalue kuuluu teollisuushistoriallisesti merkittävään Länsi-Uudenmaan ruukkien ketjuun. Alueen puistossa ja ympäristössä on paljon kaunista ja mielenkiintoista katseltavaa. Nyt ehdimme tekemään vain pienen kierroksen sillalla ja puistossa.

Kartanon rakennukset on rakennettu vuosina 1783-1792. Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti ruukinpatruuna Magnus Linder.

Puista pärakennusta ympäröi yksi Suomen suurimmista yksityisistä  puistoista, joka alunperin rakennettiin barokkityyliin vuonna 1787, mutta Fridolf Linder uudisti puiston 1800-luvun lopulla englantilaistyyliseksi.

Linnan Krouvi sijaitsee entisessä ratsutalliksi tai vaunuvajaksi rakennetussa rakennuksessa. Viihtyisä sisustus ja herkullinen lähiruoka saavat ruokailuhetken tuntumaan juhlalta.

Sinivuokkojen aikaan korkkasimme mökkikauden. Mantereella olivat valkovuokot kukkineet jo pari viikkoa, mutta ulkosaristossa olivat sinivuokot vasta avanneet kukkansa.

Pyhitimme tuon viikonlopun kevätkalastukselle, eikä suotta. Kuvassa lauantain kalansaalis verkosta. Kahdeksan siikaa ja kuusi hopeakylkistä silakkaa.

Toin kotoa valkovuokkoja ja sain ihastuttavan vuokkokimpun mökin pöydälle.

Sunnuntaiaamuna aamu-uinnin jälkeen soudeltin taas verkolle, joka nyt oli hiukan ulompana ja syvemmällä kuin siikaverkko. Hämmästyksemme oli melkoinen, kun verkko oli kirjaimellisesti täynnä kalaa, noita hopeakylkiä. Verkon nosto vaati jo voimia. Nytpä saivatkin sukulaiset ja ystävät tuoretta silakkaa.

On kotiinlähdön aika. Läheltä piti, ettemme mökkitielle törmänneet keskellä tietä patsastelevaan kurkeen ja hetken päästä toiseen. Todella lähelle luontoa pääsee tuolla kaukana merellä. Harmikseni huomasin, että valokuitukaapelityöt ovat pilanneet seljakämmeköiden kasvupaikan mökkitiemme varrella.

Kittuisten satamaan oli hinaaja tuonut proomun. Proomu on kätevin tapa kuljettaa paperipuu pois saaresta. Kyytiin mahtu monta rekka-autollista puita.

Meri kimmelsi lähes yhtä turkoosina kuin Välimeri konsanaan.

Galtbyn satamassa oli tungosta. Yksi lautta lähtee Norrskataan, yksi Houtskariin ja yhteysalus Kökariin. me jouduimme hiukan jonottamaan laituripaikkaa.

Telkkäparvia oli joka puolella.

Näytti kuin puiden latvojen takana olisi tulipalo. Onneksi ei kuitenkaan, vaan satumainen auringonlasku. Joutsenet lähtivät lentoon siipiään läpsytellen. Ja palasivat taas yhtä juhlavasti. Haahkat eivät malttaneet lopettaa uikutustaan edes pimeän laskeutuessa ja muitakin erikoisia ääniä kuului yön pimeydessä.

Tuomi huumaa nyt tuoksullaan.

Äitienpäiväviikonloppuna lauantaina juhlimme ja kiitimme ensin minun äitiäni eli mammaa ja isomammaa. Sunnuntaina juhlimme oman perheen kesken. Isompi lapsenlapsi oli sanonut, että mummi pitää meikeistä ja sain ihanan luomiväripaletin ja käsivoidemoussea. Pienempi kantoi minulle kukan ja oli piirtänyt kukkakortin. Kortissa oli kaunis runo, joka päättyi ...käsi kdessä kävellään mummi ja mummin kulta. Voi noita mummin pikkumuruja, kolmea isoa murua ja yhtä enkelimurua taivaassa. Olen niin kiitollinen heistä kaikista!

Niin ihania keväisiä hetkiä minulta sinulle! Rakkaudella Maija