Joko mökkikausi päättyy?

Heissan!

Elokuun viimeinen viikonloppu saaristossa oli vielä lämmin. Saimme nauttia sekä poudasta että sateesta.

Herätys sateen rapinaan, aamu-uinti poutahetkellä, vielä muutama ohi kulkeva vene, silkkiuikkuparvi pulikoimassa rannassamme, aamupala terassilla maisemaa ja tunnelmaa talvivarastoon tallentaen.

Muinaistulien polttoa ja hämärän lasketumista, lepakkoystävien vikkelää lentoa puusta toiseen. Hiljaista syyskesän tunnelmaa.

Taas vähäksi aikaa jäähyväiset ulapalle. Nähdään pian. Kotimatka on alkanut.

Kotipihassa valloittava kesäkurpitsakukkakruunu ihastuttaa hetken kestävällä kukinnallaan.

Suloista syyskesää ystävät! Rakkaudella Maija

Pääosissa taivas ja meri

Moikka pitkästä, pitkästä aikaa!

Kesä on vienyt mennessään lomineen  helteinen ja pihatöineen. Ei ole aikaa eikä jaksamista riittänyt enää tänne blogin puolelle, vaikka aiheita on ihan jonoksi asti.

Eilen lähdimme Keski-Euroopassa asuntoautolla tehdyn reissun jälkeen mökille. Kaiken sen vilinän ja hälinän jälkeen ympäröivän luonnon hiljaisuus tuntui korvissa makealta kuin mansikkamaito. Saunottiin, uitiin ja pulahdettiin paljuveden suloiseen lämpöön. Savustuspöntöstä suoraan pöytään nostettu lohi ja uudet perunat maistuivat taivaallisilta tuossa hiljaisuudessa terassilla kaikessa rauhassa syödessä.

Oliko joku levittänyt taivaalle höyheniä tai sutinut valkoista maalia suurella pensselillä?

Iltayön persikanpunainen taivas kai enteili yöllistä kovaa ukonilmaa ja sadetta. Aamulla heräsimme aurinkoiseen säähän sadepisaroiden vielä kimmeltäessä männynneulasissa kristallikiteiden tavoin. Pulahdus mereen ja hetki laiturilla uinnin jälkeen vain merelle katsellen näkyisikö ohikulkijoita. Lepoa sydämelle, ravintoa sielulle. Luoteen suuntaan kääntynyt tuulenvire sai kuitenkin ihon nousemaan kananlihalle. Oli aika pukeutua ja nauttia aamupala terassilla sateen uhka ympärillä.

Palaillaan taas! Lempeää sunnuntaita Sinulle 💕 Rakkaudella Maija