maanantai 27. marraskuuta 2017

Sinivalkoista -haaste

Sain jokin aika sitten kivan haasteen Koti Saksassa sydän Suomessa -blogin -A-:lta. Haasteen on aloittanut Puutarhahetki -blogin Tiiu.

Mitähän sinivalkoista meiltä löytyy?


Meillä on aika paljon sinistä, mutta ihan puhtaasti valkoiseen yhdistettynä sitä on keittiössä vanhoissa astioissa. Valkoinen huumaavaa tuoksuaan levittävä hyasintti on sinivalkoisessa Arabian voipytyssä.


Valkoinen Arabian kulho ja sinivalkoinen maitokannu ovat parina myös keittiön pöydällä. Huomaathan ikkunan takana ikkunalaudalla sinivalkoisen majakan.


Niin ikään keittiössä ylhäällä lankulla on saksalaisia sinivalkoisia posliinipurkkeja.


Samaisella lankulla on myös lautanen, joka kuului huushollimme ensimmäiseen lautassarjaan. Tämäkin siis jo yli 40 vuotta vanha.


Keittiöstä makuukammariin. Makuuhuoneessa meillä on paljon sinistä ja valkoista ripauksella ruskeaa.


Pojan entisessä huoneessa ovat nämä Marimekon sinivalkoiset Unikko -verhot.

Jo ensi viikolla Suomi täyttää 100 vuotta ja kaapissa on jo valmiina sinivalkoiset kynttilät ja servietit ja tietysti Suomen lippu salkoon vedettäväksi.

En haasta erityisesti mitään blogia, koska haaste on ilmeiseti kiertänyt jo aika laajasti, mutta jos haluat, nappaa se toki tästä.

Oikein mukavaa sinivalkoisen juhlapäivän odotusta! Rakkaudella Maija






Talven ihmemaa

Moi, moi!

Tämän joulun hittejä tuntuvat olevan miniatyyrimaisemat ikkunoissa, lyhdyissä tai lasipurkeissa. Nyt niitä näkyy blogeissa ja lehdissä. Sellaiseen minäki muiden perässä olin hankkinut tarpeet, jotka vain odottivat toteuttajaa. Tänään nuorempi lapsenlapsi oli minulla hoidossa ja yhdessä kokosimme meille lumisen kaurismetsän.


Metsän perustaksi valikoitui äidiltäni saama, mummuni vanha, todella iso lasitölkki. Tuossa purkissa on varmasti säilötty suurelle perheelle suolakurkkuja tai punajuuria tai puolukkahilloa tai jotain muuta herkkua. Kiva kuvitella, mitä kaikkea. Ihan kirkkaaksi en tölkkiä saanut vaikka monenlaisia poppakonsteja kokeilin. Olisikohan jollakin lukijalla antaa vinkkiä purkin kirkastamiseen? Huomasin muuten, että pölytkin unohdin innostuksissani pyyhkiä.


Tölkin pohjalle laitoimme metallilankavaloköynnöksen patterikotelon ja päälle runsaasti pumpulia (tässä hommassa pikkumies oli innoissaan auttamassa). Kauriit aseteltiin lumihankeen ja muutama käpy rekvisiitaksi. Lopuksi kieputtelimme valoköynnöksen tölkin yläosaan tähtitaaivaaksi, valot päälle, metsäkauriit voivat aloittaa piirileikkinsä ja satu voi alkaa.


Sade ropisee ikkunaan ja kaurismetsämme luo tunnelmaa ja valonhohdettaan tornikammarin pöydällä.

Rakkaudella Maija





lauantai 25. marraskuuta 2017

Pala kakkua, kiitos!

Heissan!

Palasimme juuri mökiltä ja kyllä saaristossa oli nyt jo illan tullen kylmää ja pimeää. Kauniin aurinkoisen päivän jälkeen sää alkoi pakastua ja tie kiilteli jäisenä. Oli sumua ja koko ajan pelotti, milloin auton eteen hyppää kauris, peura tai hirvi. Niitä on siellä niin paljon, että todella varuillaan on ajettava. Pimeässä illassa sai kuitenkun myös nauttia talojen ikkunoissa tuikkivista jouluvaloista ja sinne sysipimeään saaristoon ne sopivatkin ja luovat omaa lumoavaa tunnelmaansa. Niinikään nautin sukankutomisesta, joululehtien selailusta, eväsleivistä, suklaasta ja kaakaosta, kuunsillasta ja tähdistä, jotka valaisivat kulkuamme. Mökillä teimme viimeisiä talveenvarautumistyöitä ja hengitimme syvään raikasta syysilmaa. Aurinko oli vielä kiivennyt puunlatvojen yläpuolelle, minkä oli jaksanut, joten kauniissa säässä saimme töitämme tehdä.









Suuri rahtilaiva puksutti saarten takaa kirkkaasti valaistuna, mikä olikin hieno ilmestys syyspimeällä merellä. Muuten maisema tuntui hiukan aavemaiselta.




Viikolla oikein onnittelin itseäni, kun sain ikkunat pestyä ulkoa. Siellä tikkailla parin metrin korkeudessa heiluen ja parhaani mukaan ikkunoita kirkkaiksi yrittäen oli olo illalla kuin tukkimetsällä olleella, kun lihakset olivat tasapainottelusta kipeinä ja jäykkinä. Parin päivän päästä tuli myrsky ja lennätti sadepisarat juuri pestyihin ikkunoihin, mutta ovat ne nyt kuitenkin puhtaammat kuin ennen pesua.

Nyt saavat kohta puutarha- ja ulkotyöt jäädä odottamaan kevättä, kunhan vielä joulua laittelen kuisteille ja parvekkeelle. Sitten on mukava vetää villasukat jalkaan, istua lämpöä puskevan takan kyljessä ja nauttia sisälläolosta hyvällä omallatunnolla.


Viime viikonloppuna vietimme isomman lapsenlapsen 5-vuotissynttäreitä. Teemana olivat dinosaurukset ja niinpä kaikki dinosaurukset olivat heränneet eloon. Olin lupautunut tekemään täytekakun juhliin. Tietysti sekin oli teeman mukainen. Täyteeksi toivomusten mukaan suklaakakkupohja sai suklaamoussen, johon löysin Annin uunissa -blogista erinomaisen liivatteettoman ja helpon reseptin.


Äidilläni oli tänään nimipäivät ja tein hänelle lahjaksi kakun, jonka jo eilen kävin hänelle viemässä ja onnea toivottamassa. Tähän aikaan vuodesta tekee niin mieli suklaata ja teen tätä sacherkakkua joka vuosi joulun ympäristössä. Innostuksen kakkuun sain muutama vuosi sitten, kun olimme näihin aikoihin Wienissä ja söimme siellä tätä hurmaavaa herkkua. Kakku oli helppo toteuttaa maidottomana ja gluteenittomana. Tämä kakku sopii hyvin myös joulunpyhiksi leivottavaksi ja koristelua voi muuntaa jouluteemaiseksi vaikka suklaakelloin, -kävyin tai -pukein.






Päivän reissun jälkeen viluisena sitä kaipaa nyt löylyn lämpöön, joten oikein mukavaa lauantai-iltaa ystävät! Rakkaudella Maija

maanantai 13. marraskuuta 2017

Meidän viikonloppu

Moi, moi!

Eilen illalla pienten jalkojen töminä oli hiljentynyt kodissamme, korjailimme ruokapurkkeja jääkaappiin ja lautasia tiskikoneeseen, saunoimme ja istahdimme vielä hetkeksi katsomaan telkkarista suosikkisarjaamme, huomasimme viikonlopun sujahtaneen jälleen kerran kuin siivillä. Paljon kyllä viikonloppuun mahtui ohjelmaakin.

Perjantaina töistä tultuamme pakkasimme kapsäkit ja lähdimme ystäväpariskunnan kanssa Helsinkiin. Mikä sopii sen paremmin tällaiseen marraskuiseen viikonloppuun. Olimme jo aikaisin syksyllä varanneet liput Semmareiden ( Seminaarimäen Laulajat ) 20 Sinkkua -konserttiin. Yöpuuksemme valikoitui huone tyylikkäästä Grand Marine hotellista Katajanokalta. Aivan meren rannalla sijaitsevan hotellin ikkunasta oli mukava katsella syksyistä merta ja satamaan saapuvia matkustajalaivoja. Sattumalta kummipoikamme vaimoineen oli samassa konsertissa. Konsertin jälkeen söimme yhdessä illallista Kuussa. Tuota ravintolaa voi kyllä suositella. Henkilökunta oli ystävällistä ja ruoka todella hyvää.

Lauanatai-aamun kaatosateessa luovutimme hotellihuoneemme ja lähdimme pikaiselle kierrokselle Hakaniemen kauppahalliin. Sitten vielä kahville ja matka kohti Lounais-Suomea alkoi. Kiertelimme kuitekin pikkuteitä pitkin ja esittelimme Lohjan kaupungin ystävillemme, jotka eivät koskaan olleet siellä käyneet. Sujuihan se turistimatka huonommassakin säässä. Kotiin palattua aloitimme valmistautumisen seuraavan päivän viettoon.

Isänpäiväsunnuntai valkeni tyypillisen marraskuisen harmaana. Aamupalan jälkeen kokkaillimme Amoren kanssa yhdessä, sillä lapset perheineen olivat tulossa syömään. Mukava oli viettää aikaa yhdessä ja juhlistaa tuota päivää.


Nyt onkin uusi viikko jo polkaistu käyntiin. Jokohan saisi nuo pihahommat kohta tehtyä loppuun?

Iloista viikkoa teille! Rakkaudella Maija