Helmikuun kuvahaaste 1. - 5. helmikuuta

Kristiina K julkaisi blogissaan helmikuun kuvahaasteen. Siinä on tarkoituksena kuvata k-kirjaimella alkavia asioita tai esineitä. Minäkin päätin osallistua mahdollisuuksieni mukaan. 

1.2. KEITTIÖ Kuva on otettu joulunaikaan. Syksyllä sain uuden naulakon keittiön baaritiskin päähän, johon on mukava ripustaa vaihtelevasti erilaisia esineitä. 

2.2. KÄPY Tämäkin kuva on joululta. Ruokasalin pöydän keskellä oli metsäaiheinen koristelu, jonka kävyt olemme tuoneet Italiasta. Ne ovat koristeina milloin missäkin. 

3.2. KESKELLÄ  Ennen joulua teimme reissun Norjaan. Oslon eteläpuolella sijaitseva  Fredrikstadin kaupunki oli ensimmäinen kohteemme. Vanhan kaupungin portista näkyy kaupungin uusi puoli Oslovuonon toisella puolella. 

4.2. KAATUNUT  Tämä ei ollutkaan helppo kuva löytää, mutta sitten löytyi kaatunut kärpässieni.  Kuvan on tainnut ottaa kolmevuotias pojantytär kännykälläni. 

5.2. KAKKU Viime kesänä vietimme nuoremman tyttäremme häitä. Hääparin pyynnöstä olin uhkarohkea ja uskaltauduin tekemään kakun. Sisällä on suklainen kakkupohja suklaamoussella ja vadelmilla täytettynä. Kuorrutus on aikatauluista johtuen keittiöhenkilökunnan tekemä, "koivupölkkyjä" päällekkäin. 

Siinä ensimmäiset kuvat. Katsotaan, löytyykö tälle viikolle sopivia kuvia.

Mukavaa helmikuuta Sinulle ❤️

Hyvää Uutta Vuotta

Heissan piiiiitkästä aikaa! Ja hyvää Uutta Vuotta  ystävät, jos täällä joku vielä käy,  ja vielähän sitä uudenvuodenonnea voi toivottaakin ❤️Blogi meinaa nyt ihan olla hunningolla. Täytyy oikein ryhdistäytyä heti uuden vuoden alkumetreillä. Aiheita on takataskussa vaikka kuinka paljon. 

Joulun olen siivonnut jo lähes kokonaan pois, en kyllä tiedä miksi, sillä aina olen Nuutin päivään asti kuusta halunnut pitää. Pallot on pakattu laatikoihin ja tontut lähetetty tonttumaahan keräämään voimia uutta joulua varten. (Kohtahan se lahjojenteko heillä taas alkaa! Hih 🤭) Muutama tähti on vielä ikkunassa, mutta niitäkään en enää sähköpihinä raaski polttaa. Muutenkin jouluvaloja laittelin paljon vähemmän kuin edellisinä jouluina. 

Ulkona on jo aika kova tuuli, jonka ennustetaan vielä voimistuvan. Nyt lähden kävelemään töihin vastatuuleen. Yhtä kaikki, punaiset posket siitä ainakin saa ja vielä kun laitan piikit kenkien pohjaan, niin on turvallista taivaltaa. 

Miten teillä, joko joulu on siivottu pois, vai odotatko Nuuttia? Joko myrsky ulvoo nurkissa?

Mukavaa loppupäivää! Maija 

Jouluaatto ja -yö 2021

Kattilankansien helinää, uunista leijaileva lanttulaatikon tuoksu, punaiseksi taivaanrannan värjäävä joulukuun laskeva aurinko, hiljalleen valkoiseen maahan leijailevat lumitähdet, portinpylväille jouluvieraita tervehtimään sytytetyt ulkotulet, yhteinen jouluateria, sairauden takia pöydästä puuttuvat rakkaat, joulupukin koputus, lahjapaperin rapina, lasten iloiset äänet, kaikki yhteisesti seurapelin äärellä, kahvin tuoksu, ulkona kiristyvä pakkanen, kotiinlähtijöiden hälinä, joulu-unta nukkuva 98-vuotias äitini, hetki hijaisuutta, ulkotulien loimotusta, valot kuusessa, joluyön hiljaisuus, joulun sanoma, taivaalle syttyvä tähti. On joulu.

Kiitollisena tästäkin joulusta Maija 

Hyvää Joulua -God Jul

Ja me saimme valkoisen maan. Pian Suomen Turku julistaa joulurauhan tänäkin koronavuonna. Vietetään rauhallista joulujuhlaa kuka milläkin kokoonpanolla sitä pystyy viettämään. 

Hyvää Joulua - God Jul - Gute Weihnachen - Merry Christmas - Buon Natale  - Feliz Navidad  - Joyeux Noël 

Mainio sienivuosiko ja talven tuntua

 Heissan!

Joulunpyhät kuluivat herkutellen ja telkkarin ääressä. Laiskotellen ja lepäillen. Hyvää se teki tiukan työvuoden jälkeen, kun kesälomaakin vietettiin vasta syksyllä ja ainoastaan kaksi päivää.

Uuden vuoden raketit ammuttiin lastenlasten kanssa ja tähtisadetikkuja poltettiin. Täällä meillä lounaassa ei lumesta ollut tietoakaan. 

Ulkoilemaan ja reippailemaan teki jo mieli. En tiedä mistä, mutta jostakin sain päähäni ehdottaa sienimetsälle lähtöä. 

Tammikuun toinen päivä vuonna 2021. Muutama askel kotiovelta ja olemme metsässä. Ei tarvinnut kuin poiketa pois polulta ja ensimmäiset suppilovahverot kurkoittivat sammalten ja varpujen seasta. Öinen pikkupakkanen oli puraissut hiukan sieniäkin, joista osa oli kohmeisia. Hetken kuluttua olivat sormetkin kohmeessa ja niitä piti lämmitellä toppatakin taskussa. Välillä hanskat käteen ja taas pois. Hiukan on tammikuinen sienestäminen hankalampaa hanskat kädessä.

Tunnin pikkuisen metsäkierroksen jälkeen saimme Amoren kanssa tarpeellisen määrän suppilovahveroita illan sienikeittoon jota tarjosimme ystävillemme. Ihmetys oli suuri, kun kerroimme poimineemne sienet samana päivänä. Näin aikaisin emme ennen ole sienivuotta aloittaneet. 

Jotenkin nämä sienikuvat ja kuvat hyasinteista eivät sovi samaan postaukseen, mutta tänä vuonna nyt näin. 

Loppiaisena lähdimme käymään äitini luona ja samalla matkalla päätimme käydä katsomassa, miten nuori kuusimetsämme on kasvanut. Ilmassa oli talven tuntua. Lunta oli viitisen cm, hyinen pohjatuuli pyyhki yli suopeltojen ja viskoi poskille lumihiutaleita. Suo-oja oli jo jäätynyt. Lapsuusmaisemia katselin haikeudella. Tuossa vietimme serkkuni kanssa joululomat pulkkamäessä, tuossa kylän isommilla lapsilla oli hyppyri. Tuota polkua kuljettiin kesäisin uimaan metsäjärvelle. Tästä isäni kanssa kuljettiin hevosen kanssa tukkireellä. Uppouduin täysin lapsuusaikaan. Samalla, kun kävelimme mäkeä ylös autolle oli ravistettava itsensä ajatuksista tähän päivään, vaikka se teki vähän kipeääkin.

On vielä niin mukavaa istua joulukuusen katveessa hymyilevien jouluvalojen hämärässä. Tunnelmoida ja nauttia. Kuunnella hiukan vielä Jouluradiota, ennen kuin se sulkee kanavansa. Sytyttää tuoksukynttilöitä. Nyt meillä tuoksuvat piparkakut ja vanha kirjakauppa. Lahjaksi saatuja. Vielä en luovuta joulusta. Tylsä talven kalpeus saa vielä odottaa vuoroaan.

Hyvää talvista viikonloppua! Rakkaudella Maija 

Joulu meillä

 

Hei! 

Jouluaamuna talvi oli ripotellut suuria lumihiutaleita pihaan ja hetkellisesti valaissut maan. Aurinko oli pesäpäivänsä viettänyt ja päivä oli jo pikkuriikkisen pidempi. Yhtä kaikki, päivät ovat pimeitä. Kotia ja pihamaata valaisevat sadat tuikut ja kynttilät. Aattona ikkunassa odottavat innokkaat joulunviettäjät näkivät joulupukin punaisen nutun ja valkoisen parran vilahtavan.  Pukki vieraili ovella tuoden lahjat hyvän joulun toivotusten kera. Riemu oli suuri, kun pukin tuomisista kuoriutui hartaasti odotettuja lahjatoiveita. Jouluruokien tuoksu, avautuvien lahjakääröjen rapina, vilkas puheensorina ja yhdessäolo täyttivät talon.

Kohta ollaan vuoden viimeisessä päivässä. Rentouttavia välipäiviä Sinulle! Rakkaudella Maija 

Lite julbak och sånt - Pikkuisen joululeivontaa ja muuta

Hej! 

Ny har jag bakat söta enbärslimppor och skärgårdsröd, dottern har gjord så goda julgodisar, jag har framställt lutfisk många veckor. Så närmar julen sig småningom.

Småningom tändas stjärnor och andra ljus. Julen smyger in i huset. Tomtarna och änglarna finner sin plats på bårdar och hyllor. Hemmet blir julfint. Julsånger hörs. Så härlig och mysig denna årstid.

On leivottu makeita katajanmarjalimppu ja saaristolaisleipää, tytär tehnyt ihania joulumakeisia, lipeäkalaa on liotettu monta viikkoa. Joulu lähestyy pikkuhiljaa. 

Hiljalleen syttyvät tähdet ja muut jouluvalot. Tontut ja enkelit löytävät paikkansa. Joulu hiipii sisään. Koti koristautuu jouluun. Joululauluja kuunnellaan. Tämä vuodenaika on niin ihana ja tunnelmallinen.

Önskar Er alla en riktig God Julhelg ❤️

Toivotan Teille kaikille Rauhaisaa Joulujuhlaa ❤️ 

Kram, Rakkaudella Maija 

Tyrskyjen luodot

Itsenäisyyspäivä AD 2020. Seison meren siloittamalla luodolla ajatuksiini vaipuneena. Harmaat luodot, harmaa, vaahtopäinä tyrskyävä meri, harmaa taivas. Kaikki yhtyvät jossakin kaukana horisontissa. Tunnen itseni kovin pieneksi tuossa kokonaisuudessa. Tyrskyt hyräilevät Finlandiahymniä. Mielen valtaa juhlallinen tunnelma. Tämä maisema - niin suomalainen, niin itsenäinen.

Ravistan itseni hereille mietteistäni. Alkaa kotimatka. Luotojen kirkko katoaa harmauteen. Laivan keinuessa mietin, miten nuo luodot, salmet, lahdet ovat kietoneet lonkeronsa ympärilleni ja lumonneet minut.

---------

Teimme taas viikonloppuvierailun nuoremman tyttäremme luo Kökariin. Mukavaa yhdessäoloa, hiljaisuudesta ja tuulen huminasta nauttimista ja pikkuisen joulutunnelman hakemista.

Pistäydyimme Peders Aplagårdin tilamyymälässä. Kauniisti oli aseteltu esille glögit, punssilla ryyditetyt hillot, omenasalsat ja julmustit. Kökarilaista joulutunnelmaa parhaimmillaan. 

Meille tarjoutui myös tilaisuus saada opastus kauniissa kirkossa, jolla on erikoinen ja mielenkiintoinen tarinansa. Tyttärelle tuttu kirkon lukkari esitteli meille kirkkoa ja mukava oli kuunnella hänen kertomustaan votiivilaivasta, joka tietää seuraavan päivän tuulen suunnan. Kaakkoistuuli saattelisi meidät kotiin seuraavana päivänä ja toden totta, se piti paikkansa. Lukkari kertoi myös alttaritaulun maalauksesta, jossa opetuslapset ovat kokoontuneet viimeiselle ehtoolliselle. Siinä epäileväinen Juudas seuraa katseellaan ja katsoo silmiin, minne tahansa puolta kirkossa menikään. Tämäkin täysin totta. Kun kirkon tarina on käyty läpi, esittelee lukkari vielä urkuja, kipuaa urkuparvelle ja soittaa meille komeasti Oi sä riemuisa -joululaulun. Siitä se joulumieli viimeistään syttyi sydämiin. Keskustelemme niitä näitä vielä poistuessamme kirkosta. Lukkari, joka toimii myös suntiona, kertoo, että Kökarissa on vielä jäljellä vanha tapa, jossa omaiset kaivavat haudan poisnukkuneelle. Onpa kaunis tapa, eikä sitä kuulema ole muissa saarissa enää käytössä. Saan myös tietää pappilan, jossa Ulla-Lena Lundbergin kirjassa Jää papin perhe asui. Lukkari näyttää myös siinä alhaalla olevan salmen, johon saman kirjan pappi hukkui vajottuaan jäihin. Kaikki muuttuu niin todelliseksi. Olen juuri lukemassa tuota kirjaa toiseen kertaan nyt, kun luotojen paikat ovat tulleet minulle tutummiksi.

Ja meri. Kirkon taakse on rakennettu viime käynnin jälkeen lintutorni tai paremminkin - tasanne, jonne pääsevät myös liikuntarajoitteiset. Sieltä kelpaa meren kuohuja katsella. Lopulta kylmänä puhaltava luotojen tuuli saa meidät lähtemään. 

Taas palaamme luodoille, kun sen aika on. 

Toivotan kaikille ihanille ystävilleni oikein tunnelmallisia jouluvalmisteluja ja joulunodotusta. 

Rakkaudella Maija