Kevät oli Houtskarissa edennyt oikeastaan yhtä pitkälle kuin täällä rannikolla mantereellakin, vaikka usein se on muutaman vaaksan jäljessä. Kuvasin saaren luontoa omasa rannassa. Tässä teille luontokierros Houtskarin Hyppeisissä.
Luonnon taideteoksia parhaimmillaan illasta seuraavaan ihanan aurinkoiseen ja lämpimään päivään.
Auringonlasku, johon en koskaan kyllästy ja jota on aina kuvattava. Ja miten erilainen taivas on seuraavana päivänä. Kirkaan heleä sinessään kumpupilvien kera.
Verkoilla saadut pulleat siiat kuin kalliomaalaus taustanaan. Mielikuvitukseni lähtee laukkaamaan. Kuvittelen, miten kivikaudella joku on noussut maihin puunrungosta koverretulla veneellään tässäkin rannassa ja hiilostanut kalat nuotiolla. Tällä suojaisella silokalliolla.
Vesi oli kirkasta ja pohjaan näki vaivattomasti syvemmässäkin kohdassa. Nämä pinnalta kuvatut rakkoleväkuvat jäivät hiukan sumuisiksi. Ilahdun kovin nähdessäni rakkolevää, tuota meriemme metsää ja keuhkoja.
Ulkosaaristossa puiden kasvu vaatii sitkeyttä ja kasvupaikka otetaan mistä tahansa kallionrakosesta. Juuret ovat sitkeästi suomalaisessa peruskalliossa. Pienikin mänty voi olla hyvinkin vanha.
Kallioilla kasvaa upeita jäkäliä, kuin tauluja nekin. Lepän hiirenkorvat olivat jo rotankorvien kokoiset.
Vielä kotipihalta muutama kevätkuva. Otsikko ei ihan nyt vastaa sisältöä, joten kouluaineessa tämä ei kävisi päinsä, mutta olkoon näin.
Miten Sinun toukokuusi on sujunut? Kuljetko luonnossa sen ihmeellisyyksiä seuraamassa?
Ihanaa toukokuuta ystävät!