sunnuntai 13. lokakuuta 2019

Ulkomaillako - ei vaan Kökarissa

On jo pimeä ja myöhä. Korppoon Galtbystä klo 21 lähtenyt yhteysalus M/S Skiftet on saapumassa satamaan. Pimeydessä loistaa vain muutama valo, josta voi päätellä, että kohta ollaan perillä. On lähes puoliyö. Laiva purkaa sisuksistaan toista kymmentä autoa. Olemme perillä Kökarissa, Ahvenanmaan saariston uloimmalla saarella.

Kökarin kunnassa, joka koostuu pääsaaresta ja tuhansista pienemmistä saarista ja luodoista sen ympärillä, on noin 250 asukasta. Saarella on ollut asutusta 1100-1200 - luvulta lähtien, sillä saari oli pitkään veden peittämä. Ensimmäiset asukkaat ovat todennäköisesti olleet hylkeenpyytäjiä. Kalastus on ollut kökarilaisten elinkeino.

Saari on ollut tärkeä levähdyspaikka merenkulkijoille juuri merkittävän purjehdusväylän varrella. Kirkon lähellä olevaan satamaan on tultu yöpymään tai odottamaan parempia purjehdussäitä.

Saarella on myös sijainnut fransiskaaniluostari, josta ensimmäiset merkinnät ovat 1470 paikkeilta. Kuitenkin luostarin toiminta loppui jo ennen 1500-luvun puoliväliä. Luostarista ovat jäljellä rauniot nykyisen kirkon vieressä ja fransiskaanikappeli, joka on perustettu luostarin raunioille. 

Olemme kylässä nuoremman tyttäremme luona. Aamu valkenee ja näkee ympärilleen. Ikkunasta avautuvat hurmaavat maisemat meren rannalla. Harmaahaikarat lentelevät lahden pohjukassa ja istahtavat puiden oksille. Muuttolinnut ovat laskeutuneet levähtämään saarelle. 

Kökari hurmaa kenet tahansa luonnonkauneudellaan. Karu merestä noussut harmaakallioinen saari saa mielen hiljaiseksi. Lähdemme tutkimaan saaren jokaista kolkkaa. Menemme luontoretkelle reppu selässä paistamaan makkaraa.

Harmaita kallioita, punaisia, kiemuraista teitä, kanervien ja katajien peittämiä kalliota, ruskan väreissä hehkuvia puita ja varpuja, punaisia pihlajan-ja ruusunmarjoja, veneitä ja punaisia venevajoja, valkoisena hohtava kirkko kallion suojassa, hiljaisuutta, tuuli, meri ja taivas. Sitä on Kökari lokakuussa.































Laiva saapuu ja kotimatka alkaa. Mutta palaamme varmasti taas.

Leppoisaa sunnuntaita, ystävät! Rakkaudella Maija 

20 kommenttia:

  1. Kökarissa olen käynyt kerran pikaisesti. Pitää kyllä matkustaa sinne joskus paremmalla ajalla. Niin hienoja ovat maisemat.

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi ❤️ Maisemat ovat todella henkeäsalpaavat. Suosittelen käyntiä sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maija, tänään sain tietää että sinun ja minun tyttäret ovat molemmat ÅHS:n palveluksessa! Ovat tavanneet mm. tänään henkilökunnan palaverissa. Minun tyttäreni nimi on Jenni. Pieni on maailma!

      Poista
    2. Onpa hauska sattuma! Todellakin aina löytyy "tuttuja" melkein mistä tahansa porukasta. Niin pieni se maailma on 😊

      Poista
  3. Huh, tulipa ikävänpoikanen! Niin tutut maisemat. Niin oma maailmansa ja tunnelmansa! Samoin laivamatkassa. Jännää, että tällainenkin yhteys meidän välillä...❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, syssa, kommentista ❤️
      Haikeutta oli ilmassa, kun lähdimme, mutta niin kuin isompi Murumme, joka oli mukana, totesi, että täällä on niin ihanaa, että on pakko tulla uudelleen. Todellakin ihan oma maailmansa on tuo saari. Helposti voisi luulla olevansa ulkomailla. Niin se elämä kuljettaa... ❤️

      Poista
  4. Kaunista ja idyllistä! Kiitos kun toit saariston meille lukijoillekin. Ihanat kuvat <3. Tunnelmallista lokakuuta, käännetään se iloksi, vaikka joskus tuntuisikin hieman ankealta! :) <3

    VastaaPoista
  5. Kiitos Ulla Annika ❤️ Miten mukavaa, että nautit kuvista! Kaunista ja omanlaista saaristoidylliä tihkuu tuo saari. Minusta lokakuu ja syksy yleensä ovat tunnelmallista aikaa. Vaikka pidän valosta, olen myös pimeän ystävä 😀Oikein tunnelmallista lokakuuta Sinullekin ❤️

    VastaaPoista
  6. Nyt vetää kyllä ihanan sanattomasi, niin " karun" kaunista ja tunnelmalista:)
    Voisin kuvitella asuvani tuolla:)
    Tunnelmallista syksyä sinulle!
    T: -Satuli-

    VastaaPoista
  7. Kiitos Satuli kommentistasi ❤️ Kökari on todellakin ihan oma maailmansa. Niin erilainen ja niin kaunis. On nyt jännä nähdä, millaista siellä on talvella, kun käymme tyttären luona kylässä. Minäkin olen kuvitellut, että olisi mukava asua tuolla, mutta ehkä kuitenkin sopeutuminen vaatisi aikamoista elämän asenteen muuttamista. Näin syksystä eteenpäin kun kauppa lauantaina sulkeutuu klo 15, on seuraavan kerran joku paikka auki vasta maanantaiaamuna. Kesällä tietysti on erilaista. Mies kysyi, kun palasimme, että jos pitäisi valita asuisiko ympäri vuoden Kökarissa vai Itäisellä Pitkälläkadulla Turussa, olimme mietittyämme sitä mieltä kuitenkin, että ehkä se Turussa asumiseen kaikesta huolimatta taitaisi vaihtua. Sinulle myös oikein tunnelmallista syksyä ❤️

    VastaaPoista
  8. Käsittämättömän kauniita ja rauhaisia kuvia. En pääse millään täältä pois 😀, kun ihastelen ja vaivun merellisten maisemien kauneuteen. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon ❤️ Aivan sanattomaksi jäin kun kiipesimme kirkon takana olevalle kakkiolle ja näin nuo maisemat. En voinut kuin huokailla. Tunsin olevani maailman äärillä. Miten tällaista voikaan olla ja miten onnellinen olen saadessani nähdä tuon karun kauneuden.

      Poista
  9. Olipa kiva matka kuvien muodossa. Aivan uusia maisemia minulle. :) Mukavaa viikkoa sinne!

    VastaaPoista
  10. Kiitos Sinulle ❤️Suosittelen käymään Kökarissa joskus, jos on mahdollisuus siihen. Oikein mukavaa viikonjatkoa sinne Saksaan myös❤️Ps. Olemme tulossa taas Saksaan joulumarkkinoille 😊

    VastaaPoista
  11. Olipas veikeä tuo sankonuotio! Kaikkeen kivaan täällä blogikierroksella tutustuu. Ja niin ihania maisemia, että...

    VastaaPoista
  12. Kiitos Kaisu ja kiva, että piipahdin kierroksellasi täälläkin ❤️Meillä oli lupa mennä tuolle tontille paistamaan makkaraa ja siellä oli ämpäri valmiina nuotiota varten. Siinä on helppo pitää tuli aisoissa.

    VastaaPoista
  13. Oi että voikin olla kaunista, aivan ihanat näkymät ja niin upeita kuvia olet niistä ottanut♥ Makkara kuvaa katsoessa taisi vähän suupieli kostua..nam:) Mikään ei ole varmasti niin herkkua kuin luontoretkellä laavulla paistettu nuotiomakkara:) Mukavaa alkanutta marraskuuta♥

    VastaaPoista
  14. Kiitos paljon, Päde ❤️ Saari kyllä hurmaa varmasti kaikki karulla kauneudellaan ja se nuotiomakkara maistuu niin pienemmille kuin suuremmillekin sekä kasvis- että lihaversiona. Oikein tunnelmallista marraskuuta Sinullekin ❤️

    VastaaPoista