Tuntuu, että kevät jo kohta kääntyy kesäksi, sillä niin kovin viime viikonloput vesisateet kevään etenemistä vauhdittivat.
Varhainen aamuhetki keväisessä luonnossa on yksi vuoden kohokohdista. Tuntuu kuin olisi pyhätössä, jossa aamun valonsäteet siivilöityvät puiden oksien lävitse. Hentoinen tuulenvire tuudittaa hetkittäin oksistoa. Sepelkyyhkyn huhuilu kuin pyhätön urut, johon rastaiden kuoro yhtyy. Peipponen esittää oman liturgiansa ja mustarastas kajauttaa ilmoille huilusoolon. Tuomet kukkivat valkoisena ryöppynä kuin pyhättöön astelevan kevätmorsiamen huntu. Valkovuokkoja vielä siellä täällä.
Joka kevät tämä tunne on ainutlaatuinen, niin herkkä ja koskettava. Kiitollisena ja hartaudella katselen ja kuuntelen kaikkea tätä Luojan luomaa kauneutta ympärilläni. Taas sain kokea kevään heräämisen ja luonnon puhkeamisen kukoistukseensa.
Terveisin Maija