Tänään on sitten kevään ensimmäinen kuukausi virallisesti, vaikka auringonsäteet ovat jo muutamana päivänä antaneet hiukan etukäteen kevääntuntua. Mielellään hakeutuu suojaisalle seinustalle, nostaa kasvonsa kohti aurinkoa, sulkee silmänsä ja antaa tuon kultapallon lämmittää. Se antaa jo aavistuksen keväästä ja siitä mitä tuleman pitää. Päivät pitenevät nyt maaliskuulla jo minuutteja kerrallaan ja lisääntyvän valon määrä saa niin ihmeitä aikaan, että on vaikea kuvailla. Tuntuu kuin kaikkeen toimeen haluaisi ryhtyä nyt heti. Tietysti kevätsiivous alkaa painaa päälle ja aihettakin on, kun armoton kevätvalo paljastaa kaiken sen, minkä hämäränhyssy on jättänyt armeliaasti unholaan. Myös kodin sisustus kaipaisi pientä päivitystä kevääseen ja hiukan uutta ilmettä, sillä koti tuntuu hiukan nuhruiselta.
Olemme täällä Etelä-Suomessakin saaneet nauttia niin hienoista aurinkoisista talvipäivistä, että se on tuntunut aivan yleelliseltä. Ollenkaan ei ole kaivannut pohjoisen lumille, kun meilläkin on ollut oikea talvi. Lapsenlapsen kanssa olemme olleet laskemassa mäkeä. Hyvä pulkkamäki on aivan tässä kotimme läheisyydessä. Huomaa, että ihmiset ovat hyödyntäneet nämä ihanat talvikelit, sillä mäessä on aina useampia laskijoita vanhempineen. Läheiselle puistoalueelle tehty latu on myös houkutellut paljon hiihtäjiä. Kaikki haluavat nauttia näistä olosuhteista aina hämärän laskeutumiseen asti. Nyt on taas hiihtäminen arvossaan ja ulkoilu muutenkin innostaa ihmisiä. Pikkumurumme innostui mäenlaskun lomassa tekemään myös lumienkeleitä, johon pehmoinen hanki tarjosi hyvät mahdollisuudet.
Tänään minulla oli taas aika TYKS:aan röntgenkontrolliin. Loppuviikosta pitäisi tuloksien tulla. Jännittää! Aamulla, kun lähdimme ajelemaan Turun suuntaan, oli maisema aivan silmiähivelevän kaunis. Kirkasta sinistä taivasta vasten piirtyivät lumihuurteella hunnutetut koivut pitsioksineen, jotka nouseva aurinko vielä kultasi. Aamuauringon ensisäteet leikkivät täällä meidän laajoilla peltoaukeilla saaden hanget kimaltamaan ja hentoinen usva häivytti salaisesti osan maisemasta paljastaen vain latojen kattoja. Maisema oli suorastaan satumainen. Siihen olisin sitä voinut pysähtyä ihailemaan. Tällä kertaa tallensin maiseman vain verkkokalvoilleni, enkä edes yrittänyt ottaa kameraa esille. Pysähtymään emme ehtineet, joten oli vain parempi nauttia.
Ja asiasta kolmanteen, tämä kaunokainen oli aamulla avautunut nupusta tuoden myös tullessaan kevään tuntua.
Oikein mainiota tiistai-iltaa ystäväiset! Palaillaan taas :) Halit Maija
