Heissan!
Nyt on vihdoinkin saatu ihanaa valkeaa lunta tänne lounaiseen Suomen kolkkaankin. Lisää on vielä reippaasti luvassa. Katsotaan toteutuuko huominen ennuste.
Olen jo etukäteen miettinyt, kuinka ihanat kinokset kasaan lapsenlapsia varten lumilinnan tekoon. Sellaisia kinoksia, joita oli silloin omassa lapsuudessa. Tänään tehdessäni lumitöitä huomasin, että koirahan se taas on jo ehtinyt sotkemaan portinpielemme. Hauskaksi, tai no, yllätykseksi sitä oli yritetty peitellä lumella, mutta sehän oli sulanut päältä pois. Meillä on ollut itselläkin koira, mutta ei se koskaan saanut ihmisen portinpieliin tehdä asioitaan.
Olen niin monet koirien jätökset kerännyt pois, kun haravoin tai leikkaan nurmikkoa, seinänvierustan sepeliltä puolestaan kissankakkoja.
Olen miettinyt, tuleeko minusta koirien vihaaja, mutta täytyy muistaa, että vika on siellä hihnan toisessa päässä. Sain kerran tähän tarkoitukseen työkaverilta hyvän kyltin ja nyt on mitta tullut sen verran täyteen, että ripustin tämän opastaulun puun oksaan tien varteen. Yllyttääköhän se koiranomistajia antamaan lemmikkiensä kakkia entistä enemmän tuohon portinpieleen, vai menisikö sanoma perille? Sitä nyt rupean jännittämään.
Jos tuo ensimmäinen kuva ärsyttää ohikulkijoita, toivon näiden toisten ilahduttavan iltakävelyllä olijoita.
Mukavia talvipäiviä kaikille! Rakkaudella Maija
