Söpöläiset

Heippa!

Aamulla kävimme vanhemman lapsenlapsen kanssa kotiuttamassa tyttären perheeseen tällaiset söpöläiset, Kukka ja Soma. Voi että voi olla pieniä ja suloisia.
Siitä alkoi lemmikeistä huolehtimisen opettelu ja pikkuisten hoitaminen.
Iloista tiistai-iltaa! T.Maija

Räävelistä Helsinkiin - ympyrä sulkeutuu

Heippa!
Jurmalan pitsihuvilat katsastettiin aamulla ja sitten olikin aika suunnata kohti Tallinnaa. Matkan varrella Riika on aina yhtä viehättävä kirkontorneineen, kun sen läpi ajoimme.
Laivamatka Megastarilla sujui nopeasti kauniissa säässä. Laiva on sylkenyt kidastaan liudan autoja ja lähtö satamasta takkuaa. Tullimies vielä kurkkii autoihinkin.
Nyt ajellaan kohti Varsinsis-Suomea ja aamulla töihin.
Kaunis on iltahämyinen Helsinki.
T.Maija

Puolasta Balttiaan

Moi, moi!
Toiseksi viimeinen reissupäivä on takana ja maita on vaihdettu kahteen kertaan. Puola vaihtui Liettuaksi, Liettua Latviaksi ja slotyt euroiksi. Rajoilla ei ole mitään muodollisuuksia, joten maan vaihto sujuu lähes huomaamatta.
Määränpäänämme oli tänään Jurmala. Navigaattorilla kaikki löytyy, mutta joskus tulee yllätyksiä. Nyt jouduimme jonnekin aivan syrjäseuduille ja hiekkatielle, joka olisi välttämättä vaatinut alle maastoauton. Selvittiinhän siitä kärsivällisyydellä ja löytyi se leirintäaluekin. Kaunis, siisti, mutta pieni. Tilaa kyllä löytyi kahdelle asuntoautolle ja vielä sai valita paikkansa A tai B alueelta. Hinta lähes tuplaantui, kun valitsimme lähempänä rantaa olevan paikan. Huippuhinta matkallamme viimeisestä yöstä oli 41 € ilman sähköä ja suihkua! Ja me kun olemme aina pitäneet Tanskaa kalliina leiriytymismaana.
Kauniista pitsihuviloistaan on Jurmala tunnettu kuten myös hiekkarannoistaan. Hiekkarantoja ei vielä ole näkynyt. Ehkä huomenna.
T.Maija

Ristiritarien mailta Masurian järvialueelle

Moi taas!
Matkapäiviä on takana kahdeksan ja kaksi vielä jäljellä. Olemme Suwalkissa Puolassa lähellä Liettuan rajaa. Sadetta saadaan joka iltapäivä. Se on jo ihan sääntö. Vettä on satanut niin paljon, ettei edes tuollainen hiekkamaa jaksa sitä niellä, vaan lätäköitä on kaikkialla hyvä että yli pääsee.
Olemme tänään ajaneet ristiritarien aikoinaan hallitsemalta alueelta läpi Masurian järvialueen. Kauniisti kumpuileva maisema kätkee laaksoihinsa järven jos toisenkin. Niin ikään sähköpylväiden päällä olevat haikaranpesät kuuluvat ehdottomasti tämän alueen maisemakuvaan. Linnut ovat kaiketi hyvin haluttuja pesijöitä pihapiirissä ja tuovat ilmeisesti onnea.
Ostimme tänään kantarelleja vanhalta papalta, joka niitä oli tuonut myytäväksi tienvarteen. Mustikoitakin olisi ollut tarjolla. Täällä ihmiset myyvät keräämiään marjoja ja sieniä tai vaikka hunajaa lasipurkeissa tienvarsilla
Myös ilotyttöjä on metsäisillä taipaleella tienvarressa.
Tiet ovat milloin hyviä ja milloin todella huonoja. Liikennekulttuuri on siistiytynyt paljon siitä, kun ensimmäiset reissut Puolaan teimme. Todella hurjat ohitukset ovat lähes poistuneet kokonaa.
Kello on jo paljon ja on aika painaa pää tyynyyn, jotta huomenna taas jaksaa.
T.Maija

Pommerista itään

Moikka moi vaan!
Matkan seitsemäs päivä. Aurinkoisen aamun saattelemina jatkoimme matkaa Puolan loppumattomia hiekkarantoja seuraillen. Hotelleja, uimarantoja, rantalelukojuja, ravintoloita, merikylpylöitä, pikkukaupunkeja, ihmisiä menossa rannalle. Lomatunnelmaa parhaimmillaan. Meillä oli edessä useamman sadan kilometrin päivämatka, joten oli vain painettava kaasua.
Lopulta oli aika hetkeksi jättää taakse Itämeri kalastaja-aluksineen, majakoineen ja hiekkadyyneineen ja suunnata kohti Puolan sisäosia, sillä Kaliningrad olisi kierrettävä. Maisema muuttui vaihtelevammaksi. Ajelimme puiden reunustamia teitä kylien ja kaupunkien halki todella viljavia peltoja molemmin puolin teitä.
Alkoi sade. Pelloilla seisoi vesi ja puimurit pysyivät poissa puintihommista. Vesi valui teitä pitkin.
Ristkulkueen ohitettuamme saavuimme kirkon vieressä sijaitsevalle leirintäalueelle. Kirkon ovella pappi jo odotti opetuslapsiaan. Me leiriydyimme järven rannalle, joka tuntui lempeältä kuohupäissään vellonnee meren jälkeen. Lempeältä kuvajaisineen tyynessä vedenpinnassa kesäisenä iltana sateen jälkeen.
Huomenna taas matka jatkuu.
Terveisin Maija

Itämeren rannoilla

Hello!

Tänään on aamulla herätty ropinaan. Satoi.
Kiivetty majakkaan ja tähyilty merelle. Siellä jossakin meren toisella rannalla on mökkimme. Valloitettu Rügenin saaren pohjoisin kolkka Kap Arkona. Katseltu valtavien aaltojen lyövän rantaan. Ihailtu tienvarsien satukirjojen sivuilta napattuja kyhmyisiä puita.Tultu Saksasta Puolaan. Nähty villisika jo raitansa menettäneiden porsaidensa kanssa kiiruhtavan metsiköstä iltapalalle lossijonon autojen viereen. Heltiäisikö omppu tai kaksi? Kyllä heltisi. Ylitetty lautalla merenlahti. Ajeltu jo iltahämyisessä pyökkimetsikössä, joka sai ihon nousemaan kananlihalle. Ja nyt nukahdetaan puolalaisen popmusiikin tuuditukseen, joka kaikuu vastapäisen baarin terassilta.
Terveisin Maija

Hansakauppiaiden jalanjäljillä

Heissan taas ystävät!
Koko päivä on ajettu kaatosateessa ja kovassa tuulessa. Aamulla kauhisteltiin juuri leikattua leirintäalueen nurmikkoa, jossa leikkuujäte tarttui kenkien pohjiin paksuina kerroksina. Tietää sen sitten, missä se sen jälkeen oli. Seuraavaksi leirintäalueelta lähdettäessä harmiteltiin näiden matkailuajoneuvojen huonoa kulkua märällä nurmikolla, mutta pienen taistelun jälkeen pääsimme lopulta lähtemään. Päivällä pelättiin vesiliirtoa Saksan autobaanalla paksun vesikerroksen peittäessä tien.
Yhtä kaikki, hyvin pääsimme perille tänne Saksan suurimmalle saarelle,  Rügenin saarelle tien mutkitellessa pyökkimetsien hämyisästä suojasta viljavien peltojen täplittämään maisemaan ohi Itämeren hansakaupunkien. Männyt ovat nähneet monta myrskyä jo ennenkin, joten ei tämän päivän myräkkä niitä sen kummemmin ihmetyttänyt. Ovat vain kasvaneet tiettyyn suuntaan kääntäen selkänsä merelle. Tuolle rakkaalle Itämerellemme, joka nyt huokailee ja ärjyy kuohupäissään.
Täksi päiväksi suunnittelu tutustumisreissu majakalle siirtyy huomisaamuun, jollei sada. Mutta vaikka tämän päivän kulttuurianti jäi kovin mitättömäksi, olemme kuitenkin rentoutuneet ja viettäneet aikaa yhdessä.
Onkohan huomenna pouta?
Matkaterveisin Maija