Hei :)
Eilen lähdimme töiden jälkeen asuntoautoreissulle rakkaiden ystäviemme luo Artjärvelle Päijät-Hämeeseen. Tällainen reissu tehdään perinteisesti joka vuosi ja odotamme sitä aina yhtä innolla.
Ystävämme muuttavat aina kesän ajaksi asustelemaan mökilleen. Mukava oli katsella kauniita kesäisiä maisemia, kun ajelimme pienempiä teitä ensin kohti Myrskylää ja sieltä Artjärven suuntaan.
Pienessä Myrskylän pitäjässä, entisessä kotikunnassamme, pysähdyimme pikaisesti. Mutta tiedättekö, mistä Myrskylä on kuuluisa? Siellä asuu Lasse Viren, nelinkertainen olympiavoittajamme (Muenchen ja Montreal).
Pysähdyksen jälkeen jatkoimme matkaamme Artjärvelle, joka nykyisin on osa Orimattilaa. Artjärvi on entisinä aikoina ollut hollolalaisten hyvä kala-apaja ja kala-alueista on tullut tietysti riitaa. Paikan nimi tarkoittaakin kalariitaa. Mielenkiintoisia nuo paikannimet.
On niin ihana aina tavata ystäviä. Söimme hyvin ja vaihdoimme kuulumisia.
Päivän lämpötila lähenteli kolmeakymmentä astetta, mutta myrskytuulen voimalla puhaltanut tuuli sai lämpötilan tuntumaan aivan sopivalta. Kyllä järvikin voi myrskysäällä olla pelottava, mutta niin toisenlainen kuin meri.
Auringon jo laskiessa ja kesäillan hiukan hämärtyessä lähdin saunaan. Yksin. Miehet olivat jo saunoneet ja sitten oli minun vuoro.
Savusaunan lempeiden löylyjen syleilyssä, mustan, nokisen saunan uumenissa, myrskytuulen ulvoessa nurkissa ja aaltojen loiskiessa rantaan katselin ulos ikkunasta, jonka pienet ruudut oli kämmensyrjällä hieraistu puhtaiksi noesta ja mietin tätä elämän menoa. Vuosia sitten sauna oli ollut täynnä naisia, eri ikäisiä. Iloinen puheensorina oli täyttänyt lauteet. Oli naurettu ja paranneltu maailmaa. Nyt yksin. Aika on tehnyt tässäki tehtävänsä. Omat tyttäreni ovat kasvaneet, eivätkä enää ole mukana. Sairaus taas on tehnyt sen, ettei kaikista enää ole saunaan tulijoiksi. Tilanteet muuttuvat ja elämänjuna jatkaa matkaansa eteenpäin jättäen asemalle milloin minkäkinlaisen makustajan, milloin mistäkin syystä.
Saunoin luonnon ääniä kuunnellen ja mietiskellen. Paikka oli siihen mitä oivallisin. Löylyttelyjen lomassa pulahdin myrskyävään järveen korkeiden aaltojen sekaan. Vesi oli lämmintä ja pehmoista. Ihanaa!
Saunomisen jälkeen uni jo maistuikin ja kömmimme asuntoautoomme mahdottoman suuren täysikuun noustessa taivaalle.
Saunan edessä olevalla emännänavulla voi nopeasti surauttaa kesäpyykit puhtaiksi.
Täksi illaksi olimme saaneet kutsun kummityttäremme vauvelin ristiäiskahville. Voi kuinka suloinen tuhiseva nyytti pikkuisine varpaineen. Onnea koko perheelle!
Rentouttavaa viikonlopunjatkoa :)
