Taaskaan emme lähteneet mökille, kun sää on niin kauhean kolea. Viime yönä oli ollut 7 astetta pakkasta. Onhan se aika paljon tänne lounaan kulmille huhtikuun puolessa välissä. Narsissit olivat menneet aivan nuokuksiin ja orvokitkin olivat aika allapäin. Kylmä tuuli on nyt vielä päivällä viilentänyt ilmaa. Saas nähdä uskaltautuuko ollenkaan ennen vappua lähtemään mökille.
Telkkarista on sen sijaan tullut katseltua tallenteita iltaisin, kun olemme olleet kotona. Reaaliaikasesti emme useinkaan ehdi ohjemia katsomaan, mutta sitten myöhemmin illalla on kiva istahtaa telkkarin ääreen, kun päivän kiireet ovat ohi. Mieheni pitää dekkareista tai oikeastaan voisi sanoa, että Wallandereista. Itse en ole koskaan lukenut yhden yhtäkään dekkaria, vaikka muuten kaikenlaisia kirjoja luen. Mies on kuitenkin saanut minutkin innostumaan katsomaan noita elokuvia ja mikä huvittavinta, olen oikein tykästynytkin niihin. Siis, jos niissä ei ole jotakin aivan kamalia raakuuksia. Onhan komissaario Kurt Wallander oikein sympaattinen herra, labradorinnoutajakoira Jussista nyt puhumattakaan. Ja sitäpaitsi on jännittävää arvailla, kuka milloinkin on syyllinen.
Kun monta viikkoa talvella olin käteni vuoksi tekemättä käsitöitä, olen nyt tehnyt senkin edestä. Murumme sai muuton yhteydessä uuden, isomman sängyn ja rupesin tekemään isoäidinneliöistä päiväpeitettä tuolle autosängylle. Telkkaria katsellessa niitä syntyy kuin huomaamatta, sillä ohje on yksinkertainen ja helppo. Yhden Wallander-elokuvan aikana syntyy neljä neliötä, jos on ahkera. En ole asettanut mitään päivämäärää, koska peiton on oltava valmis, mutta yritän tehdä sen mahdollisimman nopeasti. Sormet ihan syyhyävät noiden neliöiden virkkaamiseen. On se niin mukavaa, kun taas pystyy tekemään käsitöitä. Onko Sinulla meneillään jokin käsityö tällä hetkellä?
Nauttikaa alkavasta viikonlopusta, ihanat ystävät, ja muistakaa pitää itsenne lämpimänä, ettei kevätflunssa pääse yllättämään! Viikonloppuhalit Maija
