Myrskyluodolla

 Hei!

Mökillä tehtiin nyt niitä juttuja, mitä piti juhannukseksi tai juhannuksena tehdä. Siivottiin, asennettiin markiisi tiskipaikan suojaksi. Lämmitettiin sauna ja palju. Tehtiin vihta. Otettiin kovat löylyt ja vihdottiin toistemme selät, jalat, käsivarret. Korvia poltti ja päätä oli painettava alas. Miten hyvältä vihdan läiske selkänahkaan tuntuikaan. Parasta hierontaa. Ja kun löylyn kuumuudesta olimme saaneet tarpeeksemme, pulahdus korkeisiin vaahtopäihin kruunasi koko jutun. Aallot löivät vihaisina rantaan, tuuli ja sade pieksivät poskia. Tumma taivas lupasi tätä aina vain lisää. Uimisesta kylläisenä oli hyvä istahtaa paljun lempeään syleilyyn. Tunnelma oli oikein hyvä. Ei kylläkään kesäinen, sillä ilma oli vain kaksitoista asteista. Mutta tyypilliseen suomalaiseen juhannuksenviettoon juuri nappijuttu. 

Illalla syömisen jälkeen piti vielä pelata korttia.  Aika tasaväkisesti Maijan pelaaminen sujui. Kyllä tuon kaiken jälkeen uni maistui. 

Aamupalalla söimme kesän ensimmäiset mustikat, jotka toppatakki päällä illalla sormet kohmeessa poimin. Eivät ne vielä ole parhaimmillaan. Pieniä ja hiukan raakojakin ja happamia, mutta hyvää mustikkamaitoa niistä sai. 

Vielä nappasimme kyytiimme harmaata lautaa, vanhoja, käsintehtyjä tiiliä, jotka olemme saaneet isältäni kauan sitten, puisrn omenalaatikon, kapan, pärekorin, hanallisen, lasisen juoma-astian, huopia. Kaikki nämä häitä varten. 

Leppoisaa sunnuntaita! Terveisin Maija 

Juhannusko?

 

Heissan!

Meidän juhannusta kuvaavat hyvin nuo lupiinit. Yhtä kuihtunut, kuin liinalle varisseet kukat. Sairastimme koronaa Amoren kanssa. Hän aloitti juhannusviikon alussa ja minä olen nyt lopettelemassa.

Jouduimme perumaan juhannusjuhlamme Myrskyluodolla, jonne piti tulla kolme sisartani aveceineen. Peruuntui se hauska yhdessäolo lähes koko sisarusparven kanssa. Olin sitä suunnitellut hartaudella. Keittänyt raparperimehua Myrskyluodon belliniä varten, pessyt mökin matot, suunnitellut kukkakoristeet, kattaukset, menut. Mutta mitään ei voinut. 

Kun sitten oikein kuvitteli, saattoi hyvin etäisesti tietää, että oli juhannus. Ehkä sen tunnisti kesäillassa ja -yössä liehuvista Suomenlipuista, yöttömästä yöstä, kukkakedoista, juhannusruusuista.

Kävimme joka ilta pienellä ajelulla tässä rannikolla ja saarilla. Ne olivat juhannuksemme kohokohdat. Ei saunaa, ei grillaamista. Pojan perhe toi meille kaupasta ruokaa, sen vähän, mitä tunsimme tarvitsevamme. Listan lähetettyäni poika sanoi, että kyllä he tuovat mitä vaan, että laita vain kaikki listaan. Kiitos! Mutta me emme paljoa tarvinneet. Tosin tuollaiseen "woltti"-kuljetukseen voisi vaikka tottua. Jotenkin oli kuitenkin jännää kurkata sinne kauppakassiin, mitä olimme saaneet, vaikka hyvin tiesimme. Itse niitä pyysimme. 

No nyt ollaan toivottavasti jo voiton puolella, eikä tuo kirottu tauti haittaa häävalmisteluja. Nekin kuitenkin etenevät. Hitaasti, mutta varmasti. 

Miten Sinun juhannuksesi sujui? Ja joko olet sairastanut koronan?

Laitan tähän loppuun vielä vähän raikkaampia ja tuoreempia kuvia. Pionini hehkuvat nyt. Valkoiset pallot kesäyössä ikkunasta niitä katsellessani, kun en saa unta. 

Rakkain terveisin Maija 

Vesipisaroita puutarhassamme ukkossateen jälkeen

 Palasimme tänään juhannuspäivänä illan edellä mökiltä välttääksemme huomisen ruuhkat losseilla.  Kotona satoi, mutta hetken kuluttua taas jo paistoi aurinko. Puutarha tuoksui sateelle ja oli lumoava vesipisaroineen. Oli houkuttelevaa lähteä kiertämään puutarhaa kamera kädessä. Tässä muutamia kuvia vielä sateen jälkeen nuokkuvista kukista ja hedelmäpuista. 

Ukkosrintama Nauvo-Parainen lossirannasta kuvattuna 

Vieläkään en onnistu poistamaan tällä kertaa kahteen kertaan ja väärään paikkaan tulleita kuvia, joten olkoon näin. 

Leppoisaa loppujuhannusta ystävät! Terveisin Maija