Näytetään tekstit, joissa on tunniste liukkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste liukkaus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 17. tammikuuta 2017

Välttämättömät!

Heissan!

Kyllä aika kuluu! Ollan jo ylitetty tämän pitkän ja pimeän tammikuun puoliväli ja päivät ovat kaiketi jo selvästi pidentyneet. Ei, en todellakaan ihoa pimeää, mutta tammikuusta en vaan pidä. kun joulu on jo mennyt menojaan kauniine koristeineen ja valoineen.  Meilläkin täällä Lounais-Suomessa saadaan nauttia talvisista keleistä ja päästään nauttimaan lumen ja jään suomista mahdollisuuksista liikkua ja ulkoilla.

Uskomattomia taideteoksia talvinen luonto maalailee. Kun toissailtana sinisen hämärän laskeutuessa lähdimme tyttären kanssa käymään Turussa, oli maisema kerrassaan henkeä salpaava, kun pakkasen kiristyessä usva verhosi tienoita peittäen osan jokilaaksosta ja pelloista ja jättäen ladot ja talot kuin kellumaan pumpulipilven päälle. Siellä täällä vielä tuikkivat talojen valot tuon usvan ja sinisen hämärän läpi. Itse olin ratissa ja harmitti, etten aivan täysillä päässyt tätä taideteosta ihailemaan. Oli siinä ja siinä, etten kääntynyt takaisin kotiin hakemaan kameraa. Todella kaunista. Takaisin tullessa pimeys oli jo vallannut tienoot. Tumma tammikuinen tähtitaivas oli kuin sininen samettipeitto, johon oli ommeltu paljetteja. Melkein unohduin sitä pää kenossa katselemaan. Toinen toistaan kirkkaampia ja suurempia tähtiä syttyi lisää taivaalle.

Mutta kun tämä lumipeite meille taas kerran saatiin, tuo se tullessaan riemujen lisäksi aina hiukan myös ongelmia liikkumiseen, sillä täällä lounaisrannikolla talvella on tapana tulla ja taas mennä eli jäisiä ja liukaita kelejä riittää. Lenkkeilystä ja ulkoilusta ei oikein aina pysty nauttimaan, kun täytyy niin tarkkaan katsoa, mihin uskaltaa astua. Viimetalvisen loukkaantumisen vuoksi ihan pelottaa kävellä liukkailla teillä. Siispä talven paras hankinta on ollut kenkiin kiinnitettävät nastat.




Alle kympillä tällaiset nasat sai Tokmannilta. Pientä ennakkoluuloa minulla oli näitä kohtaan. Ajatuksissa ehkä pyöri, että nuo ovat vanhuksille tarkoitettuja. Muttta täysin väärässä olin. Nyt en enää lähde lenkille ilman noita. Pakko oli testata, ovatko ne nyt oikeasti niin hyvät, ettei yhtään edes tunnu liukaalta. Ja kyllä! Vaikka tie on peittynyt aivan tasaiseen jääkerrokseen, ei liukkautta tunnu. Hiukan kuitenkin varon alamäissä, mutta yhtään ei ole lähtenyt kenkä luistamaan. Halusin tällaiset, jossa nastat ovat sekä kantapään alla, sillä olen kanta-astuja, että päkiän alla, sillä juuri nuo nastat olisivat pelastaneet minut viimetalviselta kaatumiselta.

Miinusta on se, ettei nastoilla voi kävellä sisällä. Varmasti kauppojen kivilattioilla ovat liukaatkin. Toinen miinus tulee liukuesteiden paikoilleen asettamisesta. Se vaatii hiukan voimaa ja aavistuksen aikaakin, mutta rupeaa sujumaan varmaan kerta kerralta paremmin.

Nämä nastat ovat kyllä verraton keksintö ja sopivat useimpiin kenkiin. Melko halpa tapaturmavakuutus. Vai mitä? Suosittelen nastoja ihan kaikenikäisille ulkonaliikkujille ja näin pääsee nauttimaan lenkkeilystä talven liukkaimpinakin aikoina.

Mukavia lenkkeilykelejä! Toivottelee Maija