Hei!
Hääviikko! Niin nopeasti aika on kulunut, vaikka juuri oli vielä kuukausia ja viikkoja h-hetkeen. Jokaiselle päivälle on tehtävälista. Toivottavasti pysytään aikataulussa.
Morsiuspuku on jo noudettu ja viileyden varalle tehty bolero on valmis. Perintöhuntu oli hiukan säilytyksessä saanut ryppyjä ja vaati jotain toimenpiteitä. Mitä uskaltaisin sille tehdä, ettei tuo vuodelta 1966 peräisin oleva siskoni huntu menisi piloille. Googlaamalla sekin asia selvisi. Huntu ripustettiin kattoon ja vedenkeitin alle tuottamaan höyryä. Helppo juttu. Muutaman kerran kuumensin veden uudelleen ja annoin höyryn tehdä taikojaan. Ja valmista tuli! Kyseinen huntu on siis siskoni. Sitä on käyttänyt myös siskoni ystävä ja vuonna 1980 minä. Kaikki olemme edelleen naimisissa, joten hunnulla on ilmeisesti hyvää tekevä vaikutus. Lisäksi huntu on ollut ainakin kolmella siskoni lapsella kastepuvun päällä. Käyttöä siis on ollut.
Uuni on myö ollut kovalla käytöllä. Uunista on otettu ulos niin makeaa kuin suolaistakin. Tuleva vävy leipoi komeita yrttileipiä ja me tyttären kanssa sydänpikkuleipiä.
Hei taas seuraavaan kertaan! Maija
