Ohhoh, mikä ukkosenjyrähdys toissailtana. Olin parvekkeella ja yht´äkkiä välähti ja räjähti yhtäaikaa. Vielä eilen jalkani ja käteni olivat ilmeisesti pelästyksestä voimattomat. Modeemi meni rikki ja nyt sitten vasta taas pääsen blogiini. Mitään varotoimenpiteitä, kuten tv:n tai tietokoneen irrottamista seinästä emme voineet tehdä, sillä etukäteen ei kuulunut minkäänlaista jyrinää eikä näkynyt salamia.
No hengissä kuitenkin vielä ollaan.
Eilinen siivouspäivä takana, lakanat vaihdettu ja osaan huoneista levitetty lattialle puhtaat matot. Kyllä on ihana tuo mäntysuovan tuoksu. Aivan tulee mummuni mieleen, joka oli todella kova siivoamaan ja koti oli puti puhdas. Puuhellan levyt pyyhittiin aina puhtaiksi mäntysuovalla ja se tuoksu oli aivan ihana. Se oli se mummolantuoksu, jonka nyt vielä tunnen nenässäni. Silloin ei puhdistusainevalikoima ollut tällainen kuin nykyään, vaan mäntysuopa oli yleispuhdistusaine.
Lapsuudenkodissanikin matot pestiin aina mäntysuovalla läheisellä metsäjärvellä. Tuo matonpesuretki oli kesän kohokohta. Isolla porukalla matonpesuun lähdettiin. Matot lastattiin traktorin kyyttiin, eväät otettiin mukaan, voileipää ja kahvia termospulloon. Näitä sitten nautittiin matonpesun lomassa. Ja uida sai kyllikseen koko päivän. Voi noita lapsuuden kesäpäiviä. Tosin silloinkin ukkonen meidät välillä yllätti. Muistan kerran, miten pallosalama lensi järven yli. Huh!
Takaisin tähän hetkeen. No tämä kesä kun on ollut tällainen kuin on, on muutama matto vielä pesemättä. Taitaa jäädä loman jälkeiseen aikaan, sillä jo viikon päästä lähdemme kahden viikon asuntoautoreissulle. Ehkä elokuussa on sitten hyviä matonpesusäitä.
Kivan nostalginen postaus (lukuunottamatta sitä pallosalamaa!) ja upeat kuvat varsinkin pioneista, jotka kuuluvat nykyään lempikukkiini. :)
VastaaPoistaNiin, noihin lapsuusmuistoihin on aina kiva palata, vaikkeivät kaikki aina olekaan niin mukavia. Kiva, pionit ovat kyllä ihania ja kestävät maljakossakin yllättävän kauan. Kauniita ne ovat myös morsiuskimpussa.
VastaaPoista