Itsenäinen Suomi 100 vuotta - Aurajoki

Heissan!

Luoja rakastui vihreään. Eräänä aamuna hän otti väripaletin ja siveltimen. Hän maalasi suurin siveltimenvedoin. Väripaletissa oli runsaasti vihreää, eri sävyisiä. Luoja valitsi siveltimeensä aina vain lisää vihreää, lehmuksenvihreää, kirkkaanvihreää, hiukan tummenpaa vihreää, mutta kaikkein eniten lehmuksenvihreää. Väripaletin auringonkeltaisella siveltiin voikukkapeltoja, sitruunanakeltaisella rentukkaojia ja lopuksi vielä valkohattarat tuomenkukkiin. Luoja oli tyytyväinen kättensä työhön. Maalaus oli valmis. Jonain päivänä sitä jatkettaisiin.

Kun Luoja oli niin kauniin maalauksen saanut valmiiksi, rohkeni Neiti Kevät nyörittää jaloistaan tossut ja riisua sukat. Villatakkikin lennähti ruohikkoon. Hän istuutui kivelle, nosti jalat eteensä koukkuun, kietoi kätensä polvien ympäri ja kohotti kasvonsa kohti auringonkehrää sulkien silmänsä. Ympärillään lehmuksenvihreä meri. Tätä hetkeä, juuri tätä hetkeä hän oli niin kovin kaivannut ja odottanut.

Saapui siihen paikalle hiljaa myös Neiti Kesä. Tarttui ystäväänsä neiti Kevättä kädestä. Ja he tanssivat yhdessä ympäri, ympäri, ympäri pitsisten keijumekkojen helmat heiluen. Hiljaa, koivunlatvojen soittaessa heille musiikkiaan. Niin suloinen oli Neiti Kevään ja Neiti Kesän kohtaaminen.

---------------------------------------------------------------

Helky laulu Auran rantain, silmä kirkas salamoi ... Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot ... Viidennessä Suomi 100 vuotta -sarjan osassa on esittelyvuorossa taas joki, nyt Aurajoki ja jo maakuntalaulummekin sen ilmaisee. miten tärkeä asema on tällä joella ollut Suomelle kautta historian esihistoriallisesta asutuksesta, ristiretkistä, aina kauppaan ja sivistykseen asti innovaatioita unohtamatta.

Ensimmäinen asutus joen rannalle syntyi vähintään 6000 vuotta sitten. Joen alajuoksun rannalle syntyi 1200-luvulla Turku, suomen vanhin ja pitkään myös suurin kaupunki, entinen pääkaupunkimme. Joki on aina vaikuttanut merkittävästi kaupungin ja kaupunkilaisten elämään. Se jakaa kaupungin kahtia. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle ja siellä sijaitsevat Turun tuomiokirkko, Turun Akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Määritelmät ovat absoluuttisia, eivätkä riipu siitä kummalla puolen jokea niiden sanoja seisoo. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi ("täl pual") ja Turuksi ("tois pual") kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetää erityisesti, kun kerrotaan förin (lautta) vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.

Aurajokilaakson vanha kulttuurimaisema edustaa pitkään jatkunutta ihmistoiminnan muovaamaa jokivarsimaisemaa, joka on eräs Suomen kansallismaisemista sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö.

Joen ylittää useampi silta ja föri. Turun ensimmäinen silta oli "Pennisilta", joka ylitti joen Vanhan Suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414 ja tuohoutui Turun palossa vuonna 1827. Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta, joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Nimi on turkulaisten väännös ruosin kielen sanasta färja.

Merenrannassa jokisuuta vartioi keskiaikainen Turun linna, joka häämöttää taustalla. Hiukan yläjuoksuun kohoaa Turun tuoiokirkon torni ylväästi vanhojen puiden lomasta. Historia on vahvasti läsnä joen vartta kuljettaessa. Entinen koulupurjelaiva Suomen Joutsen on ankkurissa Aurajoessa.

Museolaiva Sigyn on myös saanut ankkuripaikan Aurajoesta Forum Marinumin edustalta.

Aurajoessa on lukuisia ravintolalaivoja, jotka houkuttelevat ihmisiä kesällä viettämään vapaa-aikaa. Jotkut ovat auki ympäri vuoden. Myös laivoja, jotka tekevät päiväristeilyjä saaristoon, on ankkuroitu jokeen.

Vanhaa merenkulkutekniikkaa on nähtävillä joen varteen ankkroiduissa vanhoissa purjelaivoissa.

Aurajoen varrella järjestetään monenlaisia tapahtumia ympäri vuoden markkinoista muihin kulttuuritapahtumiin. Tul nauttima Aurajoest!

Tavataan taas! Hyvää torstai-iltaa! T.Maija