torstai 4. marraskuuta 2021

Bysanttilaisia vaikutteita

Ciao!

Tänään jäivät taakse Reggio Galabria, Messinan lahti ja Sisilian rannat. Seuraava hotellimme olisi  Joonianmeren rannalla. 

Italian jalkaterää ylitettäessä matka on vuoristoinen. Tie, joka kulkee joko tunnelissa tai sillalla, on hyvä. Kovin kauan ei kestä, kun meri on taas näkyvissä. 

Lähdemme nousemaan uudestaan merenrannasta ylös vuoristoon. Yhä ylemmäs kiipeää kapea tie. Stilo levittäytyy vuorenrinteelle leppoisan näköisenä niin kuin se on siinä satoja, satoja vuosia ollut. 

Pittoreski, rustiikkinen kylä hurmaa minut täysin. Kiipeämme kujilla, joilta erkanee vieläkin kapeampia kujia. Talot kohoavat toinen toistensa yläpuolella. Kylässä on ollut pyykkipäivä. Pyykkejä on ripustettu kuivumaan monen talon parvekkeille ja naruille ja koko kylässä tuoksuu marseille saippuan puhdas tuoksu. Koira kurkii parvekkeelta lakanoiden takaa. On siestan aika ja kujat ovat hiljaiset. 

Catolica di Stilo on paikka, jonne kapuamme. Ylemmäs ja ylemmäs. Pieni bysanttilainen kirkko 900-luvulta on Galabrian merkittävimpiä bysanttilsia paikkoja. Kaiverruksia on niin latinaksi, kreikaksi kuin arabiaksikin.
























Tyhmyyksissämme menetimme tänäänkin lounasajan ja jäimme ilman ruokaa. Onneksi olimme aamulla ostaneet mandariineja ja pomeloita tien varresta myyjältä. Olisimme saanet maistella vaikka mitä hedelmiä. Niin ystävällinen myyjä oli. Nyt söimme mandariineja nälkäämme. 



Etelä-Italia on täynnä sitrushedelmä- ja oliivipuita. Hedelmien mausta huomaa, että ne ovat vastapoimittuja. 

Taas nokka kohti merta. Olisin halunnut uimaan ja aution uimarannan pukukopin nurkalla vaihdoin uimapuvun ja kahlasin matalassa rantavedessä. Päivän tuulinen sää sai voimakkaat aallot lyömään marraskuisen kiukkuisesti rantaan, enkä vieraassa rannassa uskaltanutkaan lähteä syvemmälle, sillä niin kovaa aallot tuntuivat vetävän ulapalle päin. 

Suunnistimme kohti Capo di Rizzottoa, joka on kaunis vihreä niemenkärki ja jossa on suojeltuja merialueita ja vanha torni. Tuuli oli kova ja nyt alkoi jo hämäräkin laskeutua.






Saavuimme varaamamme hotellin kohdalle. Koko rakennus oli pimeä ja muovit ikkunoissa. Selvästi näki, ettei hotellia enää ollut. Pikainen googlaus ja tuloksena: suljettu pysyvästi. Harmiksemme hotelli oli jo maksettu! Mutta se oli varattu hotels. comin kautta, joten nyt vaan selvittämään asiaa. Onneksi kadun toisella puolella oli iso hotelli, josta saimme huoneet ja makoisan illallisen. 

Minne suuntaamme huomenna? Pysy matkassa, niin saat tietää. 

Matkaterveisin Maija 

6 kommenttia:

  1. No niin. Olette päässeet seikkailun makuun! Niin niin ihania tunnelmia, sekä tekstissä että kuvissa! Nuo parvekkeet pyykkinaruineen ja Madonnan kuvineen, pelottavan rapistuneet talot, joissa kuitenkin vielä asutaan täysillä, ne pikkuruiset kujat, joista löytyy ihania yksityiskohtia - kuten tuo ovi pitsiverhoineen... Ikivanhat kukkulakaupungit, ihan parasta! Naatiskelkaa! 😊👍💖

    VastaaPoista
  2. Kauniita maisemia. Olipa uskomatonta että varaamanne ja maksamanne hotelli olikin lopettanut toimintansa.
    Mukavaa matkan jatkumista<3

    VastaaPoista
  3. Kiitos ❤Eipä ole ennen tuollaista tapahtunut. Onneksi löytyi heti uusi.

    VastaaPoista
  4. Onpa ihana paikka tuo Stilo ja upeita maisemia! 🤗🥰🤩💖

    VastaaPoista