Viiniä, viiniä - Mitä roomalaiset edellä...

Asuntoautomme oli parkkeeroitu leirintäalueella suuren hevoskastanjan katveeseen. Lämmin sametinmusta ilta sai meidät viipymään vielä ulkona kuunnellen pienen joen solinaa. Yöllä sadepisarat tanssahtelivat katolla tuudittaen uneen, jonka yhtäkkiä moneen otteeseen katkaisi hevoskastanjanjoiden tipahtelu puusta auton katolle. Ikään kuin joku olisi heittänyt sinne kiviä.

Jos matka suuntautuu lähellekin Mosel-jokea, ei ole pahitteeksi piipahtaa joenvarren kiemuraiselle tielle vetämään sieraimiin viinintuoksuista ilmaa romanttisten kylien kujille vuorilla vartioivien linnojen katveeseen.Tänne saapuivat roomalaiset 100-luvulla ja toivat mukanaan viinin ja viinikulttuurin jäädäkseen.

Mieli tekisi seurata kiemuraista jokea aina eteenpäin ja eteenpäin, mutta on jatkettava matkaa. Hiljalleen viinirinteitä ylös luikertava tie saavuttaa vuoren huipun ja kuin hyvästiksi koko laakso näyttäytyy meille vielä kerran. Tänne on taas pakko palata.

Eräänä aamuna oli kaivettava villasukat esiin. Avatessani asuntoauton oven kirpeä aamusää toivotti hyvät huomenet. Korkealla vuorilla Hunsrueck-Hochwaldin havupuumetsäisellä luonnonsuojelualueella Lounais-Saksassa Moselin ja Pfalzin viinialueiden välissä sää on aamuisin jo viileää tähän aikaan vuodesta eikä se enää houkuttele aamukahvillekaan ulos. Maisemaa täplittävät jo keltaisiksi ja punaisiksi maalatut puut ja pensaat.

Suuri metsäalue kätkee sisäänsä erikoisia eläinlajeja, huikeita pudotuksia tien varsilta, jyrkkiä makkaramaisia teitä, patikointipolkuja ja Saksan Jalokivitien. Maisema muistuttaa paikoin Suomen metsiä ja olo tuntuu kotoisalta.

Lopulta jätämme taakse ikimetsät ja suuntaamme seuraavalle viinialueelle. Siitä seuraavassa postauksessa.

Kuvien lataaminen on nyt niin hidasta, että jätänkin toiseen kertaan.

Matkaterveisin Maija

Serata siciliana a Myrskyluoto - sisilialainen ilta Myrskyluodolla

Ciao tutti! - Hei kaikki!

Kahden viikon kuluttua olemme jo heränneet ihanaan italialaiseen, sisilialaiseen aamuun. Toivottavasti aurinko siellä Terra del solessa - Auringon maassa, meille paistaa. Vaikka syksyä, pimeyttä ja myrskyjä rakastankin, rakastan myös kesää, valoa ja aurinkoa, enkä millään vielä raaskisi hellittää kesän takinliepeestä ja päästä sitä menemään, kun vasta elokuussa saimme nauttia kunnon kesäsäästä.

Kummallista, miten heti, kun syyskuu alkoi, muuttui sääkin kovasti syksyiseksi. Eilenkin tuuli ja keltaiset lehdet lentelivät pihan poikki ja saimme vielä oikein syyssateisen illankin. Meillä Myrskyluodolla oli kuitenkin kesä mielessä, mikä sopikin tuollaisen syysillan ohjelmaan oikein hyvin.

Vietimme Myrskyluodolla sisilialaista iltaa, joka oli lapsiltamme ja heidän perheiltään saamamme korallihääpäivälahjan (35 vuotta) osa. Tähän illanviettoon oli kutsuttu myös ihanat ystävämme, joiden kanssa olemme Sisiliaan lähdössä, jotta hekin saivat esimakua siihen, mitä tuleman pitää. Tämä oli heille myös vielä kiitoksena siitä, että he hoitivat Myrskyluodon häissä morsiusparin kipparoinnin veneellä kirkolta juhlapaikalle.

Illan tarkoituksena oli herkutella italialaisella ruualla, kuunnella matkasuunnitelmia ja katsella ihastuttavia kuvia kohteestamme. Vanhempi tyttäremme toimi illan pääkokkina, muiden avustaessa tarjolle viemisessä ja lautasten vaihdossa. Nauttimiemme ruokien ohjeet löytyvät kaikki ellei jo nyt niin ainakin piakkoin hänen Pizziamo- blogistaan (pizziamo.blogspot.com).

Tiedossa oli viiden ruokalajin ateria, joten nälkää ja tarpeellinen määrä lautasia oli kerätty melkoinen määrä. Ilta aloitettiin aperitiiviä pienten suolapalojen kanssa nauttien ja kuulumisia vaihtaen. Sitten saimmekin kutsun siirtyä pöydän ääreen antipastoja syömään.

Makuhermojen kutkutukseen antipastoiksi eli alkupaloiksi saimme bruschetan päällä kesäkurpitsaa ja tyttäreni itse tekemää munakoisosäilykettä eli melanzane sott´olio eli munakoisoja öljyssä. Lisänä oli vielä mozzarella - tomaattivartaita. Herkullisia! Hiukan etikkaisen, kirpsakan munakoisosäilykkeen tekoon on varattava aikaa kolme päivää, sillä eri vaiheiden teko ja niiden odottelu, että voi siirtyä seuraavaan vaiheeseen, vievät aikaa.

Seuraavaksi oli vuorossa ensimmäinen pasta, joka oli valkoisen tonnikalan säilötyistä fileistä valmistettua. Aivan loistavaa pastaa! Tästä ruokalajista en valitettavsti muistanut ottaa kuvaa, mutta sen kyllä löytää pizziamosta.

Taas lautaset vaihtoon ja lautaspino keittiössä sen kun kasvoi. Vuorossa oli nyt toinen pasta, joka oli spagettia merenelävillä (simpukat, pienet mustekalat, ravut) höystettynä. Nam, niiiin herkullista!

Pääruuaksi kokki oli tehnyt mehevää munakoisovuokaa, jossa oli kerroksittain upporasvassa paistettuja munakoisoviipaleita tomaattikastikkeen kera. Tarjolla oli lisäksi hyvää maalaisleipää, jolla italialaiseen tapaan sai pyyhittyä lautasen puhtaaksi hyvästä kastikkeesta. Kyllä maistui! Kiva oli saada tietoa myös italialaisesta tapakulttuurista.

Vaikka vatsat jo olivat täyttäkin täydemmät, päätimme aterian vielä kesäisesti nektariineilla, joiden päälle oli lorautettu punaviiniä. Hedelmänpalat syödään haarukalla ja viini hörpitään päälle. Kevyttä, yksinkertaista, helppoa ja nopeaa italialaista ruokaa parhaimmillaan.

Palan painikkeeksi vielä limoncellolasillinen ruoan sulatuksen edistämiseksi. Ruuansulastusjuomaa kyllä tuollaisen viiden ruokalajin aterian vatsaan mahduttamiseksi tarvitaankin. Niin hullulta kuin kuulostaakin, ovat italialaiset kyllä aivan oikeassa siinä, että digestiivin hörppiminen aterian lopuksi tai vaikka välilläkin, helpottaa liian täyteläiseen oloon hyvin pikaisesti.

Hauska ilta päättyi 160 kuvan diaesitykseen Sisiliasta ja saimme vielä ehdotuksia reittivalikoimaamme ja tutustumiskohteisiimme, jotka tyttäremme meille oli koonnut. Nyt on vain valittava parhaat palat päältä, sillä viiden päivän reissuun eivät kaikki kohteet millään mahdu mukaan. Katsottavaa kun italialaiseen tapaan on aivan mahdoton määrä.

Suurkiitos kaikille asianosaisille ihanasta sisilialaisesta illasta :) <3

Buona giornata - hyvää päivän jatkoa !