Meillä on ollut aika jännittävä viime viikko, kun pienempi lapsenlapsi aloitti päiväkodin. Kyllä on mummin sydän vuotanut lähes veripisaroita, kun olen miettinyt , miten hän sinne suostuu jäämään ja olemaan siellä. Hyvin kaikki on kuitenki mennyt. Minäkin olen ollut hänen kanssaan päiväkodissa yhtenä päivänä tutustumassa ja kotiin hakemassa, kun flunssa sotki päiväjärjestykset kokonaan. Paikka on tuttu, sillä lapsemme ovat käyneet ala-asteen viereisessä rakennuksessa ja osa henkilökunnastaki on tuttuja. Nämä ovat näitä pienen paikkakunnan etuja.
Toissa viikonloppuna teimme pienen reissun naapurimaahan. Torstai-iltana ajoimme laivaan Turussa. Olimme reissussa pojan perheen kanssa eli pienempi lapsenlapsemme oli matkassa mukana ja saimme nauttia hänen seurastaan kolme päivää. Kyseessä oli hänen ensimmäinen ulkomaanmatkansa. A la carte -ravintolasta meille oli varattu pöytä ja söimme hyvin mukavan rauhallisissa tunnelmissa juuri alkaneesta pikkuisesta lomasta nautiskellen. Syömisen jälkeen oli aika painaa pää tyynyyn, sillä laiva olisi satamassa seuraavanan aamuna jo anivarhain ja edessä pitkä päivä Tukholmaan ja sen ympäristöön tutustuen.
Ei huolta eikä murhetta pommiinnukkumisesta, sillä aamulla noin tuntia ennen laivan saapumista satamaan herätyksiä tuli omasta kännykästä, keskusradiosta ja hyttiemänniltä siihen tahtiin, että aamu-unisempikin virkistyi. Suihkuun, vaateet päälle, tavarat kassiin ja autokannelle. Aamu oli jo valjennut kauniin talvisena, kun ajoimme laivasta ulos. Olimme päättäneet lähteä ajelemaan heti aamulla Mälaren-järven saaristoon, kun kaikki kaupa ja ostoskeskukset olivat vielä kiinni. Kauniit talviset maalaismaisemat ihastuttivat lahden toisella puolellakin. Ajelimme lossilla seuraavaan saareen ja tie kapeni kapenemistaan. Mitään aamupalapaikkaa ei löytynyt, mutta Ica kuitenkin, josta saimme matkaevästä autossa nautittavaksi. Tunnelma oli mukava, kun yhdessä eväitä mutustelimme. Pienin matkalainen olikin torkahtanut jo päiväunille.
Reitillemme osui talviasussaan oleva Drottningholmin linna, joka on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa Lovönin saarella ja on yksi Ruotsin kuninkaallisista linnoista.
Vielä ennen keskustaan ja hotelliin menoa ajoimme Barkarbyn outlet -kylään. Siellä oli mukava kävellä kaikessa rauhassa, kun tuossa kylässä auto jättettiin parkkipaikalle, eikä ollut paelkoa pikkuisen auton alle jäämisestä. Kauppoja oli paljon ja alennukset hyviä. Mukaan tarttui mm. tuliaisiksi nuorisomme suosimia Happy Sockseja, joille oli ihan oma kauppansa. Söimme vielä lounaan tuolla kylässä ja sitten suunnistimme kohti keskustaa ja ottamaan hotellihoneet. Hotellimme sijaitsi suositulla Södermalmin kaupunginosassa. Päivästä väsyneinä oli pienen siestan aika, jotta jaksisimme illemmalla vielä lähteä kaupungille. Lähdimme etsimään ruokapaikkaa ja päädyimme kauppahallin kalaravintolaan, jossa söimme herkulliset kala-annokset. Hukan vielä kaupungilla kiertelyä ja sitten hotellille.
Seuraavana aamuna nautimme kaikessa rauhassa herkullisen hoteliaamiaisen ja suunnittelimme päivän ohjelmaa. Pikkumies hurmasi tarjoilijat ja sai muutenkin aina ihmiset juttelemaan itselleen. Ruotsalaiset ovat kovin ystävällisiä ja uskaltavat ruveta juttelemaan vieraillekin ihmisille tai vähinäänkin hymyilemään.
Kävelimme keskustassa sen aikaa, kun meillä oli vielä parkkihallissa aikaa autolle. Pakkaslumisohjoiset kadut toivat mieleen keskiaikaisen kaupungin.
Vielä lähdimme käymään Täbyn ostoskeskuksessa. Valtava määrä erilaisia kauppoja oli houkutellut ruotsalaiset viikonloppuna shoppailemaan. Aikansa kierreltyämme lähdimme testaamaan ruotsalaista Max Burgeria. Taas jaksoi jatkaa matkaa.
Alla olevasta kuvasta tuli tosi sotkuinen, mutta pakko oli laittaa se silti tänne. Nuo puunoksalla ja maassa olevat talvipullat olivat niin vastustamattomia suloisuudessaan.
Kumpikohan on vinossa, maapallo vai kuvaaja?
Erilaiset tornit viehättävät ja niitä on aina matkoilla näköjään pakko kuvata.
Ihmeteltyämme Lidingön hulppeita huviloita oli laivan lähtöön vielä reilusti aikaa ja lähdimme kävelylle vanhaan kaupunkiin. Tunnelma siellä näin talvellakin oli viehättävä.
Voisin lyödä vetoa, että kuninkaanlinnan vartijan varpaita paleli.
Pikkuisen matkamiehen toivomus: Be nice to the world ... :) ... että meilläkin olisi vielä maapallo!
Joskus houkutus näyteikkunashoppailuilla käy niin suureksi, että on pakko poiketa avimesta ovesta kaupoille! Ihana pehmoisen lutuinen luppakorvapupu lähti kainalossa isän ostamana mukaan koti-Suomeen.
Vanhan kaupungin iltahämyisissä tunnelmissa olisi kapeilla kujilla ollut mukava kävellä vielä kauemmin laivaa dotellessa, mutta muutaman asteen pakkanen ja hyytävä tuuli tekivät ilman niin purevaksi, että oli pakko palata autolle ja ajella lauttajonoon. Ensikerralla sitten lisää.
Viimeinen vilkaisu vielä Riddarholmenin upeaa kirkkoa kohti ja matkaan. Tämä kirkko on vuosisatojen ajan keskiajan hallitsijoista lähtien ollut Ruotsin kuninkaallisten viimeinen leposija kuningatar Kristinaa lukuunottamatta.
Ruotsalaisiin tunnelmiin, rakkaudella Maija <3
