tiistai 8. syyskuuta 2015

Murosmöttöse

 Hei!

Tänään ajattelin kertoa teille:

kummot murosmöttössi värkätä.




Men hakka ja haje Mansikki ja Mustikki laitumelt.
Viä ne pihatto.
Lyps lehmä.
Kaar maito kirnu ja kirnu se voiks.
Hakka puuvajas sylylline klapei, men tuppa ja pist valkkia hellas.
Men liiteri ja haje kananpesä.
Ota pesäst muna esliinahelma.
Ota fati ja vatka siin nelsata kramma tuaret voit ja yht pal hianosokeri valkoseks vahroks.
Lissä joukko nel muna, kaik yks kerralas ja vatka välil hyvi.
Haje kontturist sopiva määrä nisujauhoi, kaffekupilline korppujauhoi ja kaks  teeluska leivinjauho.
Sekot nee kaik keskenäs omas faris ja lissä sit taikena joukko.
Pist mausteks viäl kymmenkunt tippa karvasmanteliöljy.
Pyöritä taikenast piäni palloi ja pist plootun pääl.
Lissä pessän puit.
Paist piparkaku hyväs lämmös kauni vaaleva ruskjoiks.
Haje piironkilaatikost vähä paremp tuuki ja pist see tuvan pöyräl.
Ota salin kaapist paremma kupi ja lait nee kans pöyräl.
Pist kaffepannu hellal.
Käsk naapurimuija kaffel ja tarjo murosmöttöse uusie juarujen kans.

Nämä ovat paikkakuntamme perinneleivonnaisia. Jos tässä ohjeessa joku asia jäi epäselväksi kielivaikeuksien vuoksi, pyydä "suomennos" :)

Mukavia leipomishetkiä!





6 kommenttia:

  1. Vähän takkuili tuo ymmärrys itäsuomalaisella. Plootu? Muutenhan tuolla ohjeella pärjääkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin eipä kyllä ihme, itselläni varmasti kävisi päinvastaisessa tilanteessa samoin, vaikka yhdeksän kuukautta Mikkelin lähettyvillä olemmekin asuneet. Tämä on näitä lounaismurteita akseilla Kisko-Perniö, joten sanat ovat lyhyitä (ehtii sanomaan lyhyessä ajassa enemmän :D ) ja joukkoon on sekoittunut paljon ruotsin kielestä suomalaisen suuhun muunneltuja sanoja. Plootu on siis pelti :)

      Poista
  2. Murosmöttöset ovat kyllä hyviä! :) Ja hauskasti murteella kirjoitettu resepti. :P
    Hienoja kuvia jälleen kerran! :)

    VastaaPoista
  3. Eikös niitä ollut rippijuhlissasi? Hyviä ovat tosiaan, varsinkin kun itse pidän kovin karvasmanteliöljyn mausta. Rakastan murteita. Murteella puhuminen tekee ihmisestä jotenkin persoonallisemman. Toki riippuu hiukan tilanteesta, missä sitä käyttää. Minä puhun mielelläni tätä Kisko-Perniö-murretta, vaikka tiedän, että se usein kyllä hämmästyttää, kummastuttaa ja jopa ärsyttääkin ihmisiä töksähtelevällä aksentillaan. Minusta murteen käyttäminen on kunnioitus syntyperäänsä kohtaan.

    VastaaPoista
  4. Juu taisi niitä olla mun rippijuhlissa, vaikka on siitä sen verran aikaa vierähtänyt, että ihan varmaksi en muista. :D
    Itsekin pidän kovasti murteista - jos hallitsisin jonkun hyvin, niin varmaan puhuisin vallan sitä, mutta kun asuinpaikka on aina vaihdellut enkä oikein tiedä mistä olen kotoisin, niin en edes tiedä, mitä murretta mun kuuluisi puhua. :P Turkua varmaan, vaan kun en sitä oikeen hallitse...Harmi kyllä!
    Murteen puhuminen totta tosiaan on kunnioitus omaa syntyperää kohtaan, vaan hankala tilanne tällaisilla, jotka eivät oikein pysty vastaamaan kysymykseen, mistä ovat kotoisin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No korvat hörölle vaan ja turkua opettelemaan ja käyttämään! Kyllä se äkkiä tarttuu :)

      Poista