Näytetään tekstit, joissa on tunniste sääennuste. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sääennuste. Näytä kaikki tekstit

torstai 13. huhtikuuta 2017

Valmistaudutaan pääsiäiseen

Moikka moi!

Kiirastorstaita vietetään ja pikkuhilja hiljennytään päsiäisen viettoon. Tänään on vuorossa kiiran karkoitus. Mitä tuo kiira oikeasti tarkoittaa, on jäänyt epäselväksi, sanoo Kustaa Vilkuna, mutta kiirastorstai on jo toista tuhatta vuotta sitten muodostunut yleiseksi liasta ja pahasta pauhdistautumispäisäksi. Tähän ajanjaksoon sijoittuvat myös "suviyöt" (12.-14.4.). Jos näinä suviöinä kylmää, pidetään sitä pahana merkkinä. Näin kylmiä öitä on vielä yhdeksällä viikolla tai kylmää 40 vuorokautta yhteen menoon. Jos tähän vanhan kansan uskomukseen on luottaminen, on tulossa pitkä, kylmä kevät. Katsotaan, pitääkö paikkansa.

Meillä leivottiin eilen lusikkaleipiä. Tyttären kanssa yhdessä noita värkkäiltiin. Lusikkaleipätaikina on aina hiukan vaikeasti leivottavaa, ottaa ohjeen sitten mistä tahansa. Muistan miten lapsena kotona lusikkaleipätaikinan ohje otettiin sota-aikaisesta keittokirjasta ja tehtiin suureen kivivatiin, koska syöjiä oli paljon. Leivät muotoiltiin pikkulusikkaa apuna käyttäen ja kun taikina oli kovasti murenevaista, alkoi leipojalla välillä hermot olla koetuksella. Muistan pääsiäisen, jolloin se oli varmasti aika myöhään, kun jo ikkunaa voitiin pitää auki. Siinä sittten levottiin lintujen laulun kuuluessa avoimesta ikkunasta ja sää enteili jo niin kovin kevättä ja tulevaa kesää.

Me leivoimme eilen Valion ohjeella ja käytimme tuollaista jälkiruokalusikkaa, jotta työ sujui hiukan nopeammin. Ihana vaniljantuoksu täytti talon lusikkaleipäaihioiden paistuessa ja lapsenlapsi ihmetteli, miksi täällä tuoksuu karkki. Täytimme leivät omien puiden ompuista keitetyllä hillolla, vielä pyöräytys sokerissa ja lusikkaleivät olivat valmiit.








Meillä näytti tänä aamuna tältä. Lunta oli enemmän kuin jouluna. Pitkin päivää on satanut lisää, mutta toki aamuinen on jo sulanut pois.




Pääsiäisen sääennuste vaikuttaa siltä, että mökillemeno ei oikein houkuttele, vaikka sinne jo kovasti tekisi mieli. Taitaa köydä niin, että rentoudumme vain pääsääntöisesti kotona, syömme yhdessä perheen kesken hyvin ja sitten on ihan must-juttu käydä katsomassa Jeesuksen Torinon käärinliinoja, joista on kopio näyttteillä Turun Martin kirkossa vielä toiseen pääsiäispäivään asti. Tämä mahtava tilaisuus on ehdottomasti käytettävä hyväksi, sillä aitoja liinoja näytetään yleisölle vain muutaman kerran vuodessa ja tuskin juuri silloin osuu matka Torinoon.

Millaisia suunnitelmia Sinun pääsiäisenviettoosi kuuluu?

Hyvää alkavaa pääsiäisjuhlaa! T.Maija

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Kevät keikkuen tulevi

Aurinkoinen tervehdys Myrskyluodolta!

Miten voikin sää muuttua niin nopeasti! Ilmeisesti ainakin näin maaliskuussa kaikki on mahdollista. Eilisillan ja yön mysrkytuuli, räntä- ja ikkunaan rummuttava vesisade ovat tipotiessään ja aurinko paistaa täydeltä terältä. Se saa mielen niin keväiseksi.



Kevättä on rinnassa heti, kun aurinko pilkahtaa. Töihin kävellessä ojien varsilla pajunkissat jo tervehtivät ja toivottavat hyvää kevättä. Lumen alta paljastuneen maan tuoksu tunkeutuu nenään ja tekee mielen iloiseksi ja tuo mieleen lapsuuden. Savupiipusta kiemurteleva savun tuoksu kuuluu ehdottomasti kevääseen. Tiaset varailevat jo kovasti kotipönttöjään ja muutama tulppaanin piippalakkikin pilkistää mullan alta. Likaiset ikkunat ja nuhjaantuneet nurkat suorastaaan houkuttelevat kevätsiivoukseen ja mieli kuplii kuin lasillinen kuohuvaa shampanjaa. Kevät, kevät, kevät! Miten tervetullut oletkaan taas pitkän ja pimeän talven jälkeen!



Maaliskuu, tuo vuoden kolmas kuukausi, tuo kevään sanoman, sanoo Kustaa Vilkuna minulle rakkaassa opuksessaan Vuotuinen ajantieto. (En ole muuten pikään aikaan lainannut hänen tietouttaan.) Sen kuluessa odotetaan maan edes hiukan paljastuvan, ja siitä on saatu koko kuukauden nimi, joka on sama kuin "maallinen kuu" eli kuukausi, jolloin maa on jo käsillä. Tätä yhdistelmää tukevat kautta Suomen hyvin yleiset sananparret, jotka asettavat maan paljastumisen maaliskuun tärkeimmäksi ominaisuudeksi. "Maaliskuu maan avaa, huhtikuu maan (jäät) huuhtoo" (Lounais-Suomi). Pohjois-Suomessa sananparsi ei tietenkään pidä paikkansa kuin poikkeustapauksissa, mikä osoittaa, että se on syntynyt lounaisimmassa Suomessa. Toisen koko maaliskuun ja kevään sään vaariinoton vanha kansa on suorittanut maalis- eli marjankuun syntyessä, siis sen taivaallisen kuun syntymähetkellä, jona on Marian päivä. Senaikaista säätä on seurattu tarkemmin kuin minkään muun kuun syntymistä, koska siitä on laskettu eteenpäin kolmen ratkaisevan kevätkuun säät. Marian päivähän on kohta käsillä ja varhaisimmillaan se on ollut juuri tänään, 15.3.,vuonna 1959. Joten nyt onkin syytä tarkkailla ilmoja ja ennustaa tämän kevään sää. Väitetään, että jos marjankuu syntyy kylmällä pohjoistuulella eli ylhäisellä tuulella tai perjantaipäivänä, tulee kolme kylmää kevätkuuta ja pitkä hidas kevät ja kesästä tulee huono maitokesä. Jos tuuli kääntyy edes kuun vastuupäivänä - siis kolmena seuraavana päivänä - etelään, alhaalle eli mereen, niin katsotaan sen parantavan uhkaava tilannetta. Mutta jos maaliskuu syntyy lauhkealla etelätuulella, niin tulee varhainen, kaunis ja lämmin kevät, josta kaikki iloitsevat. Nyt siis kuunsyntyä tarkkailemaan, sillä Marian ilmestymispäivä on 25.3., joten hyvin vielä ehtii mukaan. Harmi vain, että ilastonmuutos on tehnyt tepposiaan ja saattaa näin ollen vaikuttaa muuten niin luotettavaan tapaan ennustaa kevään säät. Siitä huolimatta tuota lauhalla etelätuulella syntyvää marjankuuta odottelen kovasti.


Kevätpuuhat alkavat pikkuhiljaa pihallakin. Omenapuita ja marjapensaita pitäisi leikata. Pikkupojille hankimme omat linnunpöntöt. Nyt niille pitäisi löytää sopivat paikat, että lintujen touhuja on helppo seurata. Mutta onko pöntöissä liian suuret reijät? Ettei vaan Tiku ja Taku pääsisi käsiksi muniin ja poikasiin. Pitäsikö jollain konstilla pienentää?

Nyt lähden leikkaamaan pelargoneja, jotka ovat talvehtineet alakerran ikkunalaudalla. Keväisten kukkien toivossa siis elellään.

Oikein aurinkoista keskiviikkopäivää Sinulle ystäväiseni! T. Maija


torstai 1. lokakuuta 2015

Myrskyä luvassa

Moikka !



Huomisesta iltapäivästä alkaen on luvattu voimistuvaa tuulta ja puuskissa myrskylukemia saaristossa. Siellä ja rannikolla liikkujia on kehoitettu seuraamaan myrskyn etenemistä ja ilmoittamaan läheisilleen, jos on lähdössä vesille. Veneiden kiinnitykset pitäisi tarkistaa. Onko tämä hysterian lietsomista, sensaatiohakuisten uutisten väsäämistä lehden myymiseksi vai ollaanko oikeasti huolissaan kansalaisten turvallisuudesta.

Itse rakastan myrskyä, kun sitä saa turvallisesti maalta seurata. Tietysti aina miettii, että jotkut kuitenkin ovat esimerkiksi pakosti työnsä puolesta merellä. Kaksi meidänkin lapsistamme siellä joutuu olemaan ja varmasti silloin, kun tiedän heidän merellä olevan, en myrskyä pahemmin odottele. Huomenna kuitenkin aijomme mennä mökille myrskyä kuulostelemaan.

Olen myös aina ollut kiinnostunut sääennustuksista. Mieheni kummastelee, miten sääennustukset voivat olla niin mielenkiintoisia ja mitä ne elämääni vaikuttavat, kun niitä on monta kertaa päivässä seurattava. No vaikuttavathan ne. Voiko pyykin viedä ulos kuivumaan, voiko leikata nurmikon, voiko mennä sieneen, marjaan, voiko tehdä pihatöitä?

Onkohan kiinnostukseni sääennustuksiin ja säähän peräisin jo lapsuudesta. Maatalosta kotoisin olevana, totuin siihen, että säätä seurattiin, mitä tuleman pitää, peltotöiden ym. maatilan askareiden vuoksi. Todella hyvät muistot minulla on myös Takalan Taatasta, naapurin vanhasta ihanasta papparaisesta. Hän pistäytyi usein iltasella navetta-askareiden jälkeen luoksemme jutustelemaan. Kun myrskylyhty vilkkui metsän reunassa, tiesimme naapurin olevan tulossa. Noista illoista on niin kodikas muisto. Takalan Taata oli innokas sään ennustaja. Joskus ennustus osui kohdalleen, mutta ei aina. Toki omasta mielestään hän oli aina osannut ennustaa sään juuri nappiin. Säästä keskusteltiin paljon ja häneltä kysyttiin pidemmän ajan ennustetta. Se ei koskaa oikein tarkkaan ainakaan minulle sevinnyt, mistä hän näitä sääennusteita katseli, luonnosta, eläimistä vai taivaankappaleista. Sen kyllä muistan, että kuulla oli merkittävä rooli. Jos kuu oli kääntynyt kovasti selälleen, se ainakin tiesi kylmää. Jos taas kuun ympärillä oli rengas, oli huonompaa säätä tulossa. Mielenkiintosia juttuja.

Nyt vain seuraamaan millaiseksi sää huomenna kääntyy.


Hyvää torstain myöhäisiltaa :)