Tässä taas pieni makupala asuntoautomatkaltamme Keski-Eurooppaan. Jo kotoa lähtiessämme olimme päättäneet vierailla Kuurin kyntäällä, johon ideaan saimme vinkin tuttaviltamme, jotka olivat siellä käyneet. Kuurin kynnäshän on kaikille tuttu paikka koulun maantiedontunneilta!
Kuurin kynnäs on 98 km pitkä hyvin kapea niemimaa, jonka pohjoisosa kuuluu Liettualle ja eteläosa Venäjälle kuuluvalle Kaliningradin alueelle. Kuurin kynnäs on osa Unescon maailmanperintökohteita. Liettuan Kaipedasta pääsee maksullisella lautalla autolla niemimaalle. Lautat liikennöivät edestakaisin jatkuvasti, eikä jonoja ainakaan tuolloin heinäkuun puolivälissä ollut.
Suunnittelimme ensin ajavamme läpi koko niemimaan, mutta tämä olisi vaatinut viisumin hankkimisen ja päädymme vain tulemaan samaa reittiä takaisin, kuin olimme menneetkin. Lipun hintaan sisältyy automaattisesti meno-paluu, koska oletetaan, että suurin osa tulee takaisin samaa reittiä. Lisäksi niemimaalle päästyä on maksettava luonnonsuojelumaksu, joka kerätään "tullimaisesti" tien varteen pystytetyssä maksupisteessä. Maksun suuruus riippuu ajoneuvosta, mutta merkittävää lovea se ei matkabudjettiin syö.
Lautat muistuttavat meidän maantielautojamme.
Lautalta näkyy upeasti Klaipedan satama, joka on Liettuan ainut satama Itämerellä ja Balttian yksi suurimmista satamista. Kaupunki puolestaan on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki. Tuonne satamaan merikapteeniopiskelijapoikammekin on seilannut harjoitteluaikanaan laivalla viime keväänä.
Lautalla oli erilaisia matkustajia.
Kuurin kynnäs muodostuu Euroopan suurimmista hiekkadyyneistä. Eteläosasta avautuu näkymä Venäjän Kaliningradiin. Maasto oli oikein sopiva sauvakävelyyn, joten lähdimme iltalenkille ja saimme kameraan taltioitua upeat maisemat.
Matkalla poikkesimme pieneen kylään kahville. Puuta on hyödynnetty kaikkialla ja siitä on tehty toinen toistaan upeampia vestoksia niin hyötykäyttöön kuin koristeeksikin.
Nida on Kuurin kyntään hiukan suurempi keskus. Kauniit siniset oven- ja ikkunanpielustat koristavat viehättäviä taloja ja jotenkin tulee tunne kuin olisi Ruotsissa.
Nida on tuuliviirien kaupunki.
Kaupunki on somistettu puuveistoksin ja kukin.
Ja tietysti meri on vahvasti läsnä kaupunkikuvassa.
Kuurin kynnäs osottautui oikein mielenkiintoiseksi matkailukohteeksi, jota voi suositella lämpimästi. Leirintäalue oli kohtalaisen suuri ja yöpyjiä oli runsaasti telttailijoista karavaanareihin. Palvelut olivat myös hyvät. Suomalaiset eivät oikein vielä ole Kuurin kyntäälle tietään löytäneet, mutta jos haluaa nähdä melko lähellä jotakin hiukan erilaisempaa, kannattaa jo suunnitella ensi kesän matkaa ja suunata se tuonne eksoottisille hiekkadyyneille.
Hyvää keskiviikkopäivää :)
Upeannäköinen paikka! Itselle oli nimenä tuttu, mutta muuten en oikeastaan tiennyt mitään, vaikka näin lähialueesta onkin kyse. Kiva siis kuvien välityksellä nähdä vähän, millaista siellä on. :) Ihania nuo dyynit ja somia nuo puutalot!
VastaaPoistaMitähän kakkua tuo ihanan näköinen herkku mahtoi olla? :P
Muistaakseni tuo oli joku omenaa ja jotakin marjaa sisältävä kakku. Lämmin kakkupala ja jäätelöä. Nams....miten hyvää :) Makeannälkään ei noissa maissa tunnu koskaan riittävän mikään pikkupala, vaan lautasella on aina oltava iso annos :) Tuollainen riittäisi hyvin vaikka kahdelle, kun vain tilatessa osaisi arvata, että pöytään on tulossa taas kerran jättipala!
VastaaPoistaKiitos taas hyvästä matkavinkistä, jos Baltiaan suunnataan!
VastaaPoistaKiva, kun pistäydyit blogissani! Mukavia matkavinkejä on aina kiva saada, sellaisia, joita joku toinen on jo käynyt hyväksi havaitsemassa. Jotenkin matkasta tulee mukavampi, ryhdikkäämpi, kun jo kotoa lähtiessä hiukan tietää, mitä tarkalleen ottaen on menossa katsomaan :)
VastaaPoista