tiistai 28. helmikuuta 2017

Itsenäinen Suomi 100 vuotta - Alvar Aallon jalanjäljillä


Laskiasistiistain ja Kalevalanpäivän tervehdys Myrskyluodolta!

Olen usein miettinyt, millaiselta tuntuu asua jonkin hyvin kuuluisan nähtävyyden, esimerkiksi Colosseumin, lähellä, siten, että se on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kun mietin asiaa tarkemmin, voin sanoa, ettei se tunnu sen kummallisemmalta. Kaikkeen tottuu. Asun lähes kivenheiton päässä eräästä maamme erittäin kuuluisasta rakennuskohteesta.

Nyt blogini Itsenäinen Suomi 100 vuotta -sarja saa toisen osansa. Itsestään selvyys oli, että sarja aloitettiiin saaristokierroksella, mutta yhtä itsestään selvää on, että tutustumme toisessa osassa arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan, joka sjaitsee runsaan kilometrin päässä kodistamme.

Suomen tuberkuloosiparantolan eli Paimion parantolan rakennuslautakunta kutsui "Herroja Arkkitehteja kilpailuun piirustusten laatimista varten sanotulle parantolalle, johon tulee 184 sairassijaa." Alvar Aalto voitti kilpailun ja rakennushanke aloitettiin pian kilpailun jälkeen 1929 ja saatiin päätökseen 1933. Rakennusta pidetään Aallon varhaisen funktionalistisen kauden päätyönä ja hänen kansainvälisenä läpimurtonaan. Rakennuksen omistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri.

Aallon lähtökohtana parantolaa suunniteltaessa oli, ettärakennus itsessään toimisi yhtenä parantavana elementtinä. Hän kutsuikin rakennusta "mediciniseksi instrumentiksi". Siinä uudenlainen parantolarakennustyyppi yhdistyi moderniin arkkiteehtuurin läpimurtoon. Myös sairaalan sisustus on Aallon suunnittelema. Monet Artekin edelleen tuotannossa olevista huonekaluista, kuten Paimio-nojatuoli, on alunperin suunniteltu parantolan käyttöön.

Sairaala toimi yksinomaan tuberkuloosiparantolana aina 1960-luvulle asti.. Sen jälkeen se toimi osana Turun yliopistollista keskussairaalaa keuhko- ja sisätautisairaalana. Vuonna 2014 käyttäjäksi tuli Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten kuntoutussäätiö.

Sairaala on yksi Museoviraston määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä Suomessa. Suomi harkitsee parantolan ehdottamista Unescon maailmanperintökohteeksi. Sairaalan lisäksi alueeseen kuuluvat asuinrakennukset, oma veden pumppaamo ja puhdistuslaitos ympäristöineen.



Parantola sijaitsee keskellä mäntykangasta, sillä havupuilla tiedettiin olevan parantava vaikutus tuberkuloosiin. On syytä pitää mielessä, että parantola rakennettiin keuhkotautia sairastaville aikana, jolloin antbiootteja ei vielä oltu keksitty. Oli siis löydettävä muita parannuskeinoja.





Edessä potilassiipi ja takana makuuhallit. Makuuhalleissa lepäiltiin läpi vuoden päivällä lämpimästi pukeiutneina rivissä makuulavitsoilla, jotta saatiin hengittää tervehdyttävää raitista ilmaa mahdollisimma paljon. Rakennuksen tääsä päässä sijaitsee myös maisemahissi, joka oli valmistuttuaan ilmeisesti omassa lajissaan Suomen ensimmäisiä.



Sairaala-alueella on paljon tyyliltään samanlaisia rakennuksia. Monet ovat toimineet henkilökunnan asuntoina.




Aalon parantolalle suunnittelema ulkovalaisin, josta valo pehmeästi laskeutui maahan. Värinä on Paimion punainen.


Pääsisäänkäynnin katoksen sanotaan kuvaavan keuhkoa. Pehmeä aaltomainen muoto on havaittavissa monessa kohtaa sairaalakompleksia.








Alueella on Kyykartano, jossa sanotaan asuneen tavanomaista kiukkuisempia osastonhoitajia.






Savupiipun ympärille rakennettiin vesisäiliö, josta saatiin lämmintä vettä kuuman savun lämmittäessä sen.




Suuret ikkunat valaisivat porraskäytävää, joka oli väriltään keltainen. Kun valo kohtasi keltaiset portaat, häikäisi se niin, että oli kohotettava katse ylös ja näin ryhti muuttui paremmaksi, joka taas oli tuberkuloosin runtelemille keuhkoille hyväksi. Portaat ovat kevyimmät ikinä kulkeneeni portaat. Tämä oli tarpeen, että heikoimmatkin potilaat jaksoivat nousta niitä ylös. Kaikkein heikoimma potilaat olivat kuitenkin alemmissa kerroksissa.

Valo ja ympäröivä luonto olivat tärkeässä roolissa potilaiden paranemisessa. Potilashuoneiden ikkunat ulottuivat lähelle lattiaa, jotta potilas saattoi maatessaan sängyllä katsella kaunista metsäistä luontoa ja mieliala pysyisi näin parempana, joka oli tärkeää paranemista ajatellen.






Olen ollut usealla opastetulla kierroksella sairaalassa ja kuullut monenlaisia mielenkiintoisia yksityiskohtia sisustuksesta ja sen tarkoitusperistä. Kerrotaan, että potilashuoneissa kaapit muistuttivat aluksi liiaksi ruumisarkkuja ja ne oli vaihdettava, jotteivat kovin sairaat potialaat olisi joutuneet niitä katselemaan ja miettimään kohtaloaan. Hygieniaan liittyen sairaalassa oli monenlaisia nerokkaita keksintöjä liittyen esimerkiksi tuuletukseen ja hoitajien potilaskontakteihin. Mm. potilaiden sylkykupit saatettiin tyhjentää seinässä olevan aukon kautta menemättä sisään potilashuoneeseen ja näin hoitohenkilökunta joutui vähemmän kosketuksiin tuon erittäin tarttuvan taudin kanssa.

Tyttäreni on ollut monena kesänä oppaana parantolassa ja häneltä olen lisäksi kuullut mielenkiintoisia asioita Aallon keksinnöistä. Ympäri maailmaa erityisesti arkkitehdit tulevat tutustumaan tähän kotiseutuni suomalaisen arkkitehtuurin aarteeseen.

Lopuksi mainittakoon vielä, että alueeseen kuuluu myös Ruusukellari, joka sijaitsee kauempana mäntymetsikössä. Se on ruumishuone, jonka sisäkatto on koristeltu ruusumaalauksin. Katossa on ikkuna, joka luo valoa juuri siihen kohtaan, johon ruumis asetettiin.

Katsotaan, mikä on maaliskuun tutustumiskohde. Nyt on aika lopetella ja toivottaa Hyvää Laskiaista ja Kalevalanpäivää kaikille! Maija


10 kommenttia:

  1. Hyvää laskiaistiistaita ja Kalevalanpäivää sinullekin!
    Kiitos mahtavasta kulttuuripläjäyksestä jälleen! Kaunis on tuo rakennus ja kyllä siinä Aallon kädenjälki näkyy.

    VastaaPoista
  2. Kiitos <3
    Kyllä selkeästi näkyy Allolle tunnusomaisia piirteitä.

    VastaaPoista
  3. Paimion parantolaa olen aina ihaillut kuten yleensäkin esim. kaikkia Aallon suunnittelemia huonekaluja. Ne ovat ajattomuudessaan niin upeita. Joskus olisi kiva päästä tuolla käymään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan ihania ovat myös Aallon suunnittelemat huonekalut. Kaupungissamme on teetetty sairaalan tuolista tehty kultainen, timantein koristeltu nimikkorintakoru, Paimio-tuoli. Mieheltäni olen sellaisen saanut ja juhlissa sitä mielelläni käytän.
      Käsittääkseni parantolaan on edelleen mahdollisuus päästä tutustumaan, kun varaa opsastuksen etukäteen ja ilmeisesi kesällä siellä on säännöllisin ajoin opastukset. Koska Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminta on melko arkaluonteista, ei rakennukseen ole pääsyä omin päin. Suosittelen kyllä käymään ihastelemassa maassamme melko ainutlaatuista juttua.

      Poista
  4. Olipas mielenkiintoinen postaus!
    Olen kerran tuolla käynyt, kun isä oli siellä kuntoutuksessa.
    Hyvää keskiviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva, että oli mieluinen!
      Varmaan onkin tällä Varsinais-Suomen alueella tuo rakennus monelle tuttu joko siten, että on itse ollut siellä potilaana tai on käynyt tervehtimässä omaistaan tai tuttuaan.
      Hyvää torstaita Sinulle!

      Poista
  5. Voi ihanaa, että Paimion parantola pääsi mukaan juttusarjaan, vaikka se toki ehkä ennalta-arvattavissakin oli. ;) Mutta niin se vain on, että iltseltäkin välillä melkein unohtuu koko rakennuksen olemassaolo, niin paljon, kuin siitä pidänkin. :) Upea, mutta samalla arkinen, kun on melkein naapurissa monet vuodet asunut ja myös töissä siellä käynyt. ;) Upea kohde joka tapauksessa, täynnä hienoja keksintöja ja nerokkaita yksityiskohtia! Omasta puolestani ainakin voin suositella sellaisillekin vierailijoille, joita moderni arkkitehtuuri ei tavallisesti juurikaan kiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli aika itsestäänselvyys, että parantola pääsi mukaan tähän juhlavuosisarjaan.
      Todellakin tuollaisen arkkitehtoonisen monumentin voi unohtaa. Kun lenkilläkin ohi kulkee, ei siihen sen kummemmin kiinitä huomiota. Kummallista!
      Todella hienoja ja nerokkaita keksintöjä on sairaala täynnä. Ne kannattaa itse mennä kokemaan, ei niitä näin blogin eikä minkään muunkaan kautta pysty kovin vakuuttavasti esittelemään. Upea matkailukohde tuo on, jota mielestäni omassa kaupungissamme ei ole osattu tarpeeksi huomioida, ottaa esille ja käyttä jopa hyödyksi matkailussa ja oman kaupungin esittelyssä.

      Poista
  6. Olen kuullut kyllä Paimion parantolasta, mutta en ole sitä itse 'livenä' nähnyt. Kuvien ja kertomuksesi perusteella hyvin mielenkiintounen rakennus, täynnä paljon tarinoita.

    VastaaPoista
  7. Kyllä, todellakin kysymyksessä on mielenkiintoinen rakennus, josta tarinoita riittää niin rakennuksesta itsestään kuin sen rakentamisesta, potilaista, työtekijöistä ...

    VastaaPoista