Merta päin!

Tervehdys taas täältä Myrskyluodolta ;)

Viime postauksessa aloittamani kertomus meriseikkailustamme saa nyt lupaamani jatkoa. Jäihän epäselväksi, minne matkamme oikein jatkuikaan.

Nostettuamme ankkurit Örössä suuntasi kipparimme veneen keulan kohti Nötötä, jossa meille oli varattu majoitus Backaro B&B:stä. Matka kului maisemia ihaillen ja lopulta horisontissa häämötti piskuinen Nötön kylä. Kalliolla mereltä tulijoita tervehti vanha harakkamallinen tuulimylly. Näkymä oli kaiken kaikkiaan vaikuttavan idyllinen.

Veneen kiinnitys laituriin onnistui, vaikka lokki, joka oli rakentanut pesänsä laiturin päähän, oli hiukan ihmeissään touhuistamme. Pikkuisen pelotti, hyökkääkö se köydenkiinnittäjän kimppuun.

.

Tavarat veneestä laiturille ja lähdimme ylhäällä mäen päällä sijaitsevaan majataloon. Onneksemme rantaan oli laitettu reissaajia varten maitokärryjä, joita sai lainata pakaasien kuljetukseen. Poikkesimme myös rannassa sijaitsevaan Nötö Bodeniin, kyläkauppaan.

Maitokärryparkki

Perillä emäntä toivotti meidät tervetulleiksi ja opasti talon tavoille. Vanhassa 1800-luvulla rakennetussa ihastuttavassa talossa oli muutama huone yläkerrassa ja lopulta illalla yhteysaluksen saavuttua kaikki huoneet täyttyivät. Kävimme taloksi ja istahdimme parvekkeelle ihailemaan maisemaa lämpimässä auringonapisteessa.

Meille oli lämmitetty pihasauna, jossa nautimme lempeistä löylyistä pihakovun alla välillä vilvoitellen. Saunan jälkeen oli vuorossa emännän kokkaama illallinen samana päivänä pyydystettyä keitettyä siikaa perunoiden ja sitruunakastikkeen kera ja jälkiruuaksi marjakiisseliä ja kermavaahtoa. Hetken vielä iltaa istuttuamme alkoi kaikilla jo uni painaa silmäluomia ja kömmimme vuoteisiin.

Herättyämme nautimme aamupalan, kokosimme tavaramme ja lähdimme jatkamaan matkaa. Sää oli muuttuunut pilviseksi ja tuuliseksi. Pistäydyimme vielä ennen merelle lähtöä saaren kirkossa, jonne saimme avaimen, että pääsimme käymään sisälläkin.

Tarinan mukaan kreivitär Maria Sophia de la Gardie seurueineen joutui lokakuussa vuonna 1664 merihätään Gråharun kareilla lähellä Lökholmia. Hän lupasi, että jos hän pelastuisi, hän rakennuttaisi kirkon maihinnousupaikalle. Lökholmin saaren asukkaat olivat jo mukana Kappalholmin kappelin rakentamisessa ja näin ollen kerivitär lahjoitti 13 dukaattia rakentamista varten ja myöhemmin  vielä lisää. Kerrotaan, että kirkon katossa riippuva votiivilaiva on kopio laivasta, joka haaksirikkoontui.

Nötöstä matkamme jatkui Jurmon saarelle, jonka luonto on karuakin karumpi. Kylmä tuuli puhalsi puuttomalla ulkoluodolla ja teimme vain penen kävelykierroksen saarella. Päästyämme takasin veneen lämpimään emäntä kattoi pöytään antipastoja, mansikoita ja kuohuviiniä. Stereoista soimaan Myrskyluodon Maija, tuuli tuiversi ulkona ja tunnelma oli ... sanoin kuvaamaton.

Jurmosta päätimme lähteä syömään Ahvenanmaalle Kökariin! Sää oli muutunut vieläkin tuulisemmaksi ja meri lainheti vaahtopäinä. Keli oli melkoisen kova, kun matkasimme kohti Kökaria. Taustalla soi Pirates of the Caribbean ja kun vielä päästi mielikuvituksen valloilleen, tuntui kuin olisimme olleet merirosvolaivalla matkalla tuntemattomaan.

Rantauduttuamme lähdimme saaren ainoalla taksilla etsimään ruokapaikkaa ja pikkuisen harhailtuamme sellainen löytyikin. Kaikki paikat eivät vielä tuossa vaiheessa kesäkuuta olleet avanneet oviaan.
Ihanan uuniperuna-annoksen ja hunajaisen Stallhagen-oluen jälkeen maistui vielä aimo annos Ahvenanmaanpannukakkua aivan taivaalliselta. Kotiinviemisiksi Ahvenanmaan mustaleipä kainaloon ja paluumatka kotimökille alkoi. Tuuli oli ehkä vieläkin voimistunut, mutta onnellisesti pääsimme omalle mökille.

Reissu oli aivan ikimuistoinen kaikkine kokemuksineen. Kiitos ihanille ystävillemme :)

Nyt lähdemme hääkuvien ensi-iltaan.

                                           Rentouttavaa sunnuntaipäivän jatkoa kaikille :)