Vastusjärttapitsiä

Heissan!

Kodissamme on kuulunut muutamien päivien aikana puupalikoiden heleä kilkutus. Lapsenlapsetko ovat Timpuria pelaamassa, vai mitä? Ei sittenkään.

Kaivoin, nyt voi rehellisesti sanoa, vuosikymmenten jälkeen nypläystyynyni esille ja kilkuttava ääni kuuluu nypylöistä. Siis niistä pienistä puisista jutuista, joiden ympärille pitsiin käytettävä lanka kääritään ja joita liikuttelemalla eli erilaisia lyöntejä tekemällä pitsi mallin ja neulojen avulla muodostuu. Työ näyttää vaikeammalta kuin mitä se todellisuudessa on, kun asiaan hiukan perehtyy. 

Aikoinani olen päässyt Maatalousnaisten järjestämälle nypläyskurssille ja oppinut tämän taidon siellä. Maatalousnaiset järjestivät erilaisia ruoka- ja käsityökursseja sivistäen näin maaseudun emäntiä ja tyttäriä. Äitini ei kesän kiireisimpään aikaan kurssille ehtinyt, mutta hän ehdotti, että minä menisin sinne ja saisimme näin meidän perheeseen nypläystaidon.

Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että pitäisi kaivaa tyyny esille ja nyplätä joku pitsi. Tekemisiä on paljon ja aina se vain on jäänyt. Nyt sysäyksen nypläykselle antoi äitini käsitöistä järjestettävä näyttely kaupunkimme käsityömuseo Miilassa. Käytyäni yllä mainitsemani nypläyskurssin, oli tietysti palava halu päästä nypläystyöhön käsiksi myös kotona. Valmiit tyynyt olivat kaupasta ostettuina kalliita, mutta neuvokkaat ja käsistään taitavat vanhempani tekivät sen tavallaan yhdessä. Ohjeet tyynyn tekemiseen löytyivät Nypläyksen opas -kirjan takasivuilta. Tyynyn päällytykseen tarvittavat kankaat kaivo äitini kaapistaan. Hän oli ommellut itse kutomastaan kankaasta pyyheliinoja, jotka oli nimikoinut. Isäni teki tyynyn puuosat ja vaahtomuovisususteinen tyyny päällystettiin pyyheliinoilla. Näin tämä vanhempieni yksi yhteisistä taidonnäytteistä matkasi tänään museon näyttelyyn ja oli tietysti mukavampi asettaa se näytteille meneillään olevan nypläystyön kanssa. Pitsi on vastusjärttareunapitsiä eli sydämet ovat siinä vastakkain. Tällä samalla mallilla olen nyplännyt vuonna 1980 pitsit hääpukuni hihansuihin ja pääntien reunoille.

Kiitos, että vierailit blogissani! Aurinkoisia kesäpäiviä, ystävät!
Rakkaudella Maija 

Vierailulla äitini luona

Heissan :)

Kävin tänään vierailulla äitini luona. Siinä keskustellessa usein palataan ajassa vuosia tai vuosikymmeniä taaksepäin ja muistellaan, miten asiat olivat ennen vanhaan.

Tänään rupesimme muistelemaan aikaa, jolloin Maa- ja Kotitalousnaisilla  oli maaseudun emäntien elämässä tärkeä merkitys. Silloin kokoonnuttiin aina jonkun kotiin. Kahvipöytä oli katettu ja varmasti tärkeän seurustelun ohella saatiin usein kuulla konsulentin tai jonkun muun asiantuntijan esitelmiä. Tarkoituksena oli opettaa ja neuvoa uusia käsityötekniikoita ja -materiaaleja sekä uusia ruoka-aineita ja reseptejä. Tämä oli tuon ajan tapa tuoda uusia asioita esiin ja toimia kansan valistajana. Myös me tyttäret olimme usein mukana kokouksissa, yleensä seurustellen keskenämme, mutta myös uusia tuulia kuunnellen.

Kaksi uutta asiaa sieltä 1960-luvulta on jäänyt muita paremmin mieleen. Toinen oli nakki- makaronipadan ohje, joka maustettiin ketsupilla. Tuota pataa kokkialen edelleen keittiössämme. Toinen oli nypläyskurssi, jonne sain osallistua. Kurssi järjestettiin kesällä, eikä äidilläni ollut ilmeisesti silloin aikaa osallistua sille, joten minä sain mennä mukaan. Kurssin päätteeksi isäni teki minulle nypläystyynyn, johon käytetyn kankaan äitini oli kangaspuissa kutonut. Taito ja tyyny ovat vielä tallella ja kunhan on hiukan enemmän aikaa, otankin taas tyyny esille ja rupean nypläämään jotakin. Omaan, itseompelemaani hääpukuun nypläsin pitsit pääntielle ja hihansuihin. Viime syksynä kävimme Raumalla ja sieltä löysin aivan ihastuttavan nyplääjien oman kaupan, josta saa ostaa nypylöiä, malleja, lankaa ym. asiaan kuuluvaa.

Mukavaa pikkulauantaita :)

Tästä haavailen nyt

                                                                      Heippa :)

Haaveilen olevani "torimummi". Minulla olisi pieni myyntipöytä jossakin kesäisellä torilla, ajatuksissani jossain päin saaristoa. Pöydällän olisi itse tekemiäni käsitöitä: villasukkia, virkattuja mattoja, villapaitoja, kintaita, ommeltuja lasten pipoja, sytykeruusuja, virkattuja liinoja, sydämiä, itse tehtyjä kortteja ym. Itse istuisin myyntipöydän takana itse tekemäni kansallispuku (sellainen jo on) päällä ja siinä samalla nypläisin pitsiä jo edesmenneen, niin rakkaan isäni minulle tekemällä nypläystyynyllä tai kutoisin sukkaa. Tarkkailisin ihmisiä ja maailman menoa.

Torilla olisi paljon väkeä, kansainvälistäkin. Aurinko paistaisi, olisi lämmin kesäpäivä. Ihmiset hymyilisivät ja iloinen puheensorina täyttäisi tienoon. Käsitöitäni katseltaisiin, känneltäisiin, niistä juteltaisiin, niitä ostettaisiin ja vielä tilattaisiin lisää.

Tästä siis haaveilen, mutta nyt vain tiskaan astioita ja luutalla lakaisen lattioita... siivouspäivä siis takana, loput pestyt matot puhtaina lattialla, vuode sijattu tuulen pehmeiksi liehuttamilla, kesän tuoksuisilla pellavalakanoilla, puhtaat pyyhkeet vaihdettu. Ja se mäntysuovan puhdas tuoksu leijailee kodissamme :)

Auringonsäteitä elämäänne ja ihanaa, pikkuhiljaa lähestyvää viikonloppua :)
Terveisin Myrskyluodon Maija