Eilen aamulla tein hautausmaakierroksen rakkaitteni haudoille ja matkan varrella pieni metsälampi houkutteli kauneudellaan pysähtymään ja nappaamaan muutaman kuvan.
Teen joka vuosi haudoille tällaisia havulaitteita. Asettelin ne paikoilleen ja sytytin kynttilät lapsemme, isäni, isovanhempieni, miehen isän ja isovanhempien haudoille. Tänä vuonna ei sormia palellut hautoja kunnostaessa, sillä sää oli mitä kaunein ja melko lämmin. Kovin paljon ei aattoaamuna vielä ollut haudoilla kävijöitä liikkeellä, mutta jokunen kumminkin. Voin kuvitella, miten kauniita hautausmaat tänään ovat kaikkien kynnttilöiden palaessa illan hämärtyessä.
Huomenna vietetään monissa maissa Kaikkien Pyhien Päivää, jota Suomessa vietetään tänään. Italialaisen tavan mukaan tuolloin viettävät nimipäiviään kaikki ne, joiden nimeä ei ole kalenterissa. Mekin vietämme huomenna lapsenlapsen nimppareita. Meidät on myös kutsuttu Guatemalasta kotoisin olevan ystäväni kotiin viettämään kuolleiden päivää ja syömään tietynlaista juuri siihen päivään kuuluvaa ruokaa. Guatemalassa on tärkeää viettää juuri tuota päivää yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa, jotka vielä ovat elossa.
Tähän myöhäissyksyyn on vanhan tavan mukaan sijoittunut ennen kekrin vietto. Kekri liittyi maatalouden satovuoden taitekohtaan. Se on ollut satovuoden viimeinen ja uuden vuoden ensimmäinen päivä, siis entisaikaisen vuoden suurin merkkipäivä, päivä jolloin on ollut syytä juhlimiseen. Siksi kekri on sekä työjuhla että sadonjuhla.
Loka-marraskuulle ajoittui ennen myös jakoaika. Muinaisten suomalaisten vuosi päättyi syksyllä sadonkorjuun loputtua mikkelin tienoilla ja uusi alkoi vähän myöhemmin. Tähän väliin tarvitiin jakoaika, sillä aurinkovuosi ja kuuvuosi oli tasattava.
Tämä ajankohta vuodesta on siis aina ollut merkittävä ja juhlakauden aloittava ajanjakso. Minusta Pyhäinpäivän aika on aina niin tunnelmallista aikaa ja on mukava kutsua ystäviä syömään metsän ja pellon antimia.
Hyvää Pyhäinpäiväviikonloppua ystävät :)
Tosi nättejä nuo tekemäsi havulaitteet. :)
VastaaPoistaMielenkiintoine postaus myös. Kiva lukea suomalaistenkin perinteiden historiasta, kun en tunnen sitä kovin hyvin, vaikka olenkin kiinnostunut.
Tuo kekri lienee siis ollut pakanallinen juhla? Tiedätkö, koska sitä on lakattu juhlimasta ja onko (katolinen)kirkko siihen tapaan erikseen puuttunut? Onko siis sen vietto ilmeisesti lakannut kirkon ja kristillisen kulttuurin leviämisen vaikutuksesta?
Tulee mieleen muinaiskelttien Samhain, kelttiläinen uusivuosi. :)
Kiitos<3
VastaaPoistaKustaa Vilkuna tietää kertoa Vuotuisessa ajantedossaan kekristä seuraavasti: "Vaikka kekristä on yli neljän sadan vuoden takaa tarkkoja kirjallisia merkintöjä ja useita myöhäisempiä tutkimuksia, niin on yhä vielä sanottava, että kekri on näihin asti säilyttänyt alkuperäänsä koskevan salaisuuden. Kekri liittyi mitä moninaisemmalla tavalla maanviljelykseen, kaikkeen sellaiseen, mikä viittaa satokauden päättymiseen.
Yhteiskunnallisesti kekri alkoi viimeistään 1800- luvulla keskittyä katoliseen pyhäinmiesten päivään eli marraskuun 1. päivään, jolloin se sai myös vainajainjuhlan sisältöä. Samassa suhteessa kuin kristillisen joulu merkitys kasvoi, kansanomaisen kekrin merkitys väheni."