tiistai 19. tammikuuta 2016

Henrin ja Heikin päivä

Heipparallaa ystävät :)


Oletteko kuulleet kovan paukahduksen? Talven selkä on nimittäin tänään katkennut ja ollaan menossa kovaa vauhtia kevättä kohti.


Tänään vietetään Pyhän Henrikin, Suomen suojelupyhimyksen, muistopäivää. Vilkaisin taas hiukan Kustaa Vilkunan Vuotuista ajantietoa, josta selvisi tähän päivään liittyvät asiat. Lalli surmasi piispa Henrikin 20. tammikuuta 1156 Köyliön järven jäällä ja tuosta päivästä tuli sitten pyhimykseksi julistetun Henrikin muistopäivä. Vasta 1600-luvulla se siirrettiin päivän verran taaksepäin, jotta se saatiin samalle päivälle Ruotsin almanakan kanssa.


Tämä Henrin ja Heikin päivä on tärkeä merkkipäivä, sillä silloin karhu kääntää kylkeään ja sanoo: "Yö puolessa, nälkä suolessa", minkä jälkeen se uudelleen alkaa imeä käpäläänsä ja nukahtaa. Nyt alkaa myös mateen pyynti. Jos kiinostusta riittää, voi mateen maksasta katsastaa tulevan kesän sääennusteen. Jos mateen maksa on kirjavaa, se ennustaa sateista ja myrskyisää - siis kylmää -  kesää.



Toissapäivänä oli myös Pyhän Antoniuksen päivä. Suomalaisessa kansanperinteessä on säilynyt varsin vähän sellaista, mikä liittyisi suoraan tämän kuuluisan erakon mustopäivään. Pyhä Antonius oli sikojen suojelija. Hauskan jutun kuulin tyttäreltäni liittyen juuri tämän pyhimyksen muistopäivään Italiassa, sillä siellä Pyhällä Antoniuksella on tärkeä tehtävä eläinten suojelijana. Italian televisiossa oli näytetty tapahtumaa, jossa Pyhän Antoniuksen päivänä ihmiset saivat tuoda eläimiään, sekä lemmikki- että kotieläimiä, papin siunattavaksi. Paljon oli kuulema väkeä tullut tapahtumaan kissoineen, koirineen, käärmeineen, juhlavasti koristeltuine härkineen. Oli possu ostoskärryissä, kana pussissa pää pilkottaen ja kolme akvaariokalaa pienessä muoviakvaariossa. Kaikki pappi siunasi vettä päälle pirskottaen.


Italiassa vietetään myös autojensiunauspäivää kulkuneuvojen pyhimyksen päivänä. Ja ennen pääsiäistä tulee pappi siunaamaan kodin. Mukavasti elämänläheistä tuo katolinen uskonto on. Ja hauska kuulla tuollaisia tarinoita eri maista.

Luonto on tällä hetkellä niin kaunis vitivalkoisessa lumipuvussaan. Ulkoillaan ja nautitaan siitä tässä talven selän taittuessa! Ihanaa Henrin ja Heikin päivää :) t. Maija

4 kommenttia:

  1. Auts, miten mielenkiintoisia kansanperinnejuttuja! Totta vai tarua? Kiinnostavaa joka tapauksessa! Sysselin innostamana hankin oman kustaavilkunan ja aion hankkia sen myös jokaiselle lapselleni.
    Ihania talvipäiviä! Tosin meidän kuopuksella pakkasta -35! Ja esikoisellakin lähes -30.
    Pitääpä metsässä liikkua hiljaa, jotta karhu saa vielä unen päästä kiinni... Hssssss...

    VastaaPoista
  2. Kiitos, syssa <3 Kansanperinne on niin mielenkiintoista. Ja totta tietysti kaikki on. - Ei kai sitä nyt kukaan epäile. Se mihin uskoo, muuttuu tietysti todeksi :) Kiva, että löysit tuon kirjan ja toivottavasti löydät vielä kolme lisää. Kiva se kyllä on kirjahyllyssä olemassa. Eikä vain pölyyntymässä, vaan oikeasti käytössä. Hrrrr... Onpa siinä vielä Henrillä ja Heikillä taittamista, kun tuon talvenselän katkaisee :o Mutta ensi viikolla ilmeisesti jo lauhtuu ja onneksi Lapin pakkaslukemat eivät tunnu ihan samoilta, kuin meidän täällä etelän kosteudessa. Juu, hiljaa todellakin kannattaa liikkua, ettei karhu vielä ihan kokonaan herää ;)

    VastaaPoista
  3. Ajattelin itselleni myös tuon kirjan hankkia - Adlibriksesta ainakin näyttää saavan, eikä maksa paljon, 11 euroa näköjään vaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että sitä viellä löytyy. Nyt näyttääkin, että sen kysyntä on lisääntynyt. Todella mielenkiintoinen kirja se on. Lapsellekin on kiva sitä lukea, kun hän vielä hiukan kasvaa. Suosittelen lämpimästi kirjan hankkimista, eikä tunnu olevan pahan hintainenkaan.:)

      Poista