lauantai 28. joulukuuta 2019

Bernkastel - Kuesista Cochemin kautta Mannheimiin

Heissan!

Talven kipakin pakkanen paukkuu nurkissa ja tuima Pohjolan tuuli purevoittaa säätä vielä tuntuvasti. Palaan nyt vielä Saksan matkaamme muutaman kuvan ja sanan kera.










Viimeisenä kokonaisena matkapäivänämme lähdimme kohti seuraavaa yöpymispaikkaamme Mannheimia. Ajelimme aluksi sateisessa säässä yli laitojensa tulvivan Moselin rantoja pitkin. Harmaasta säästä huolimatta tuo joki hurmaa romanttisuudellaan ja kauneudellaan joka kerta yhä uudelleen. Ja ilmestyihän lopulta aurinkokin taivaalle.

Cochemissa ylhäällä vuorella vartioi joella kulkijoita uljas linna. Tällä kertaa emme lähteneet kiipeämään ylös linnavuorelle, vaan nautimme joulutorista alhaalla joen rannassa linnan suojissa. Makuhermoja kutkutteli grillistä leijaileva bratwurstin tuoksu. Äkkiä kaikki herkuttelivatkin rasva suunpielistä tirskuen kuumasta makkarasta sämpylän välissä. Jälkkäriksi vielä vohvelia kermavaahdon ja kuumien kirsikoiden kera ja taas jaksoi jatkaa matkaa.

Viimeinen yöpymispaikkamme oli Mannheimin teollisuuskaupungissa. Muutos oli melkoinen, kun olimme vierailleet tähän asti pikkukaupungeissa ja nyt saavuimme suurkaupungin ruuhkaan ja vilinään. Hotellimme tällä matkalla oli Nyxhotelmannheim. Yllätykseksi tämä erittäin moderni ja korkeatasoinen, jopa hiukan ylellinen hotelli oli hinnaltaan kaikkein halvin tämän matkan majapaikoistamme. Tätä hotellia suosittelemme, jos matkanne joskus tuonne päin Saksaa suuntautuu. Kiertelimme illalla kaupungilla, kävimme täälläkin joulutorilla, jonne oli rakennettu jouluinen satumaa lapsille. Ihmisiä oli liikkeellä niin paljon, että kovin kauaa emme tuossa ruuhkassa viihtyneet. Joulutoreja oli jo nähty tarpeeksi. Mieli teki jo jotain suuhunpantavaa ja suuntasimme ruokapaikan etsintään. Maahanmuuttajia kaupungissa tuntui olevan varmasti lähes puolet väestöstä. Niin oli tarjolla myös paljon etnisiä ruokapaikkoja, enimmäkseen turkkilaisia. Me löysimme tällä kertaa italialaisen ravintolan.

Seuraavana päivänä varhaisen aamiaisen jälkeen oli aika lähteä Frankfurtin lentokentälle, palauttaa vuokra-auto ja lähteä kotiin. Saksa on mukava matkailumaa ja matkamme onnistui kivasti. Kotiin oli kuitenkin taas hyvä palata.

Tunnelmallisia vanhan vuoden viimeisiä päiviä Sinulle! Rakkaudella Maija



perjantai 13. joulukuuta 2019

Sateinen Bernkastel - Kues

 Jo yöllä alkanut sade piinasi meitä koko päivän ja ohjelmaan oli tehtävä hiukan muutoksia. Piiskaava sade ei houkutellut kävelemään kaduille. Seuraava päämäärämme olisi Bernkastel - Kues Mosel-joen rannalla viininviljelyalueella ja päätimme ajella tuota kaunista jokilaaksoa hiukan kauemmas. Tämä hurmaava alue silmänkantamattomine rinteineen täynnä viiniköynnöksiä, jonne on aina uudelleen palattava, oli joulukuisessa sateessakin vaikuttava.

Illan tullen sade taukosi ja lähdimme kaupungille. Hehkuviiniä, ristikkotaloja satukirjojen sivuilta, torvisoittokunnan soittamia tuttuja joululauluja, ahtaat kaupungin kujat, talon seinän kokoinen adventtikalenteri, sysimustana kaupungin halki virtaava hyinen joki, rantaan ankkuroituneet jouluvaloin koristellut risteilyalukset ja laivat, ylhäältä vuorelta kaupunkia vartioiva linna juhlavalaistuksessaan, keskiaikaisen kaupungin joulunalustunnelmaa. Sitä on Bernkastel - Kues, Moselin helmi.






















Matkaterveisin Maija

torstai 12. joulukuuta 2019

Ich hab' mein Herz in Heidelberg verloren - joulunalusmatka Saksaan

Hallo!

Heidelberg Neckar-joen kainalossa toivottaa meidät tervetulleiksi Saksaan vierailemaan joulutoreilla, kuljeskelemaan vanhankaupungin ahtailla kujilla, lämmittelemään sormia kuuman Gluehwein-mukin ympärillä. Sulassa sovussa koristavat myyntikojuja balettihameissaan tanssivat lasiset kuusenkoristepossut ja puiset seimihahmot tässä käkikellojen kotimaassa. Mitä valitsisin itselle kotiin vietäväksi?

Hämärä laskeutuu jouluvaloin koristelluille kaduille. Jokea pitkin pyyhkii kylmä, joulukuun sumuinen, kummitusmainen tuuli.

On aika painaa pää tyynyyn,että jaksaa nauttia huomisen tuomasta annista.














Rakkaudella Maija

maanantai 18. marraskuuta 2019

Kuusi kuvaa kesästä


Sain Kristiina K -blogin Kristiinalta 6 kuvaa kesästä -haasteen. Ideana oli valita kuusi kuvaa kuluneesta kesästä ja valita niistä vielä se mieluisin. Mukava oli palata kesäisiin hetkiin, aurinkoon ja lämpöön näin marraspimeillä. Eipä tehtävä ollut siksi ollenkaan niin helppo kuin aluksi luulin. Olisin halunnut julkaista noista ihanista kesähetkistä vielä paljon, paljon enemmän kuvia. Tässä nyt nämä kuusi kuvaa, joihin lopulta päädyin.


Tässä kuva miniämme veljen hääjuhlasta. Paikka sijaitsee historiallisella paikalla ja ympärillä aukeaa varsinaissuomalainen peltomaisema.


Matkalla Legolandissa vanhimman lapsenlapsen kanssa. Ihmeteltävää riitti kaiken kokoisille ja ikäisille.


Puutarhassamme kirsikat hehkuivat punaisena ja taustalla laventelipensas, joka on talvehtinut jo pari talvea ja kukki runsaasti ja pitkään.


Merikapteeniksi valmistunutta poikaamme juhlimme kesäkuussa. Niittykukat sulostuttivat juhlapöydässä.


Juhannus mökillä ja maljakossa villiruusuja.


Ja meri! Mökkirannan kalliolla voi kuunnella aaltojen liplatusta.

Mieluisin kuva ja rakkain muisto on poikamme valmistujaisista otettu. Miten tärkeää on, että lapsi valmistuu ammattiinsa ja saa ryhtyä etsimään työpaikkaa. Ja ne niityn kukat tuovat kesän tuoksut mieleen vielä nytkin, syysmyöhällä.

Tässä haasteen ohjeet :

Kuusi kuvaa kesästä -haaste :

Tämän vuoden teema on paras. Julkaise kuusi kuvaa kesästä ja kerro, mikä niistä on se parhain. Siis yksinkertaisuudessaan paras muisto, hetki, loppuun saatu projekti, valokuva yms. Mikä vain sinusta on se paras muisto.

Haasta yksi tai useampi blogi. Ilmoita Tuplasti terapiaa -blogiin osallistumisesi ja että saako siellä julkaista valitsemasi parhaan muistosi kuvan tulevassa koontipostauksessa.

Kesän parhaat muistot yhteen postaukseen.

Minä haastan mukaan :

Koti Saksassa sydän Suomessa
Mamma laittaa valkoista
Sarin kotona
Simpukka ja meriheinä

Käy katsomassa Tuplasti terapiaa -blogista lisää kesäkuvia.

Rakkaudella Maija

maanantai 11. marraskuuta 2019

Pikkuprinsessan kastejuhla



"Ystävä sä lapsien, katso minuun pienehen. Minne käynkin maailmassa, sinä olet hoitamassa. Onni täällä vaihtelee, Taivaanisä suojelee."



Pyhäinpäiväviikonlopun sunnuntaina vietettiin kolmannen lapsenlapsemme ristiäisiä. Kastetilaisuus oli kirkossa vain aivan lähimpien läsnäollessa. Pieni joukko oli kokoontunut kirkon etuosaan kuulemaan, minkä nimen pikkuprinsessamme saa.

Pikkuisella oli päällään virkkaamani kastemekko, jota ovat käyttäneet tädit, isä ja isoveli. Nyt liitetään pukuun yksi hopealaatta lisää.



Prinsessa nukkui tyytyväisenä kummitädin sylissä koko toimituksen ajan. Vain kastamishetkenä hän heräsi hetkeksi. Tunnelma oli niin käsinkosketeltavan herkkä ja rakkautta täynnä, ettei kyyneleiltäkään voinut välttyä.

Uuteen hopealaattan saadaan kaivertaa nimet, jotka alkavat kirjaimilla E ja B ja päivämääräksi 3.11.2019.

Kirkosta suuntasimme vauvan kotiin ihastelemaan sukumme pienintä jäsentä, kahvittelemaan ja seurustelemaan.





Päivän tallennan kauniina muistona sydämeen muistojen helminauhaan. Pyydämmme Taivaanisän suojelusta Pikku-E.B:lle 👃


Kaikista kolmesta lapsenlapsestaan niin kiitollinen   Maija