Heissan!
Nyt katson, miten uljas ruotsinlaiva lipuu hiljaa, juhlallisesti ohi. Olemme jo kotimatkalla lauttarannasta odottamassa lossia, että ehdimme siskontyttären syntymäpäiväjuhliin illaksi.
Lähdimme eilen sateesta huolimatta mökille saunomaan ja yöpymään, sillä nuorempi tytär järjesti meillä läksiäisjuhlat entisille työkavereille ja muille kavereille lähtiessään nyt sairaanhoitajaksi Kökariin. Meidän oli siis syytä siirtyä syrjään ja tottakai mökille oli mukava lähteä.
Emme yleensä katso pitkän lossin (Korppoo - Houtskari) aikatauluja kotoa lähtiessä, sillä yleensä, niin kuin nytkin, käymme Paraisilla ruokakaupassa. Paraisten K-supermarket Reimari on erinomaisen hyvin varustettu kauppa ja kaikki on esillä kauniisti. Siksi käymme mielellämme siellä. Kauppareissun jälkeen aikataulua katsoessamme tulimme siihen tulokseen, että seuraava lautta, johon me ehdimme, lähtee vasta niin pitkän ajan päästä, joten ehdimme hyvin käymään jossakin kahvilla. Vielä näin elokuussa on saaristossa kahviloita ja ravintoloita avoinna. Nauvon kirkolle päätimme mennä kahville ja paikaksi valikoitui Köpmans aivan Nauvon ydinkeskustassa Saaristotien varrella.
Pieni siisti, myös aamiaismajoitusta ylläpitävä kahvila-ravintola tarjosi meille viihtyisän kahvihetken. Voisilmäpulla ja munkki, jotka me valitsimme, olivat aamulla leivottuja ja suussasulavia. Paljon muitakin vaihtoehtoja oli niin makeita kuin suolaisiakin. Elokuun loppuun asti paikka on auki päivittäin, syyskuussa viikonloppuisin ja siitä eteenpäin enää majoitus aamupalan kera on mahdollista. Myös, jos haluaa tilata paikan isommalle porukalle, on sekin mahdollista. Muuten seuraavan kerran paikka aukeaa pääsiäiseksi. Jos siis liikut saariston suunnalla, poikkea ihmeessä ystävällisen palvelun Köpmansissa!
Kahvitauon jälkeen matka jatkui kohti Houtskaria. Vielä oli paljon sinne menijöitä. Illalla ohjelmassa oli vain saunan lämmitystä, saunomista, uimista, syömistä ja kortinpeluuta. Uni tuli silmään raikkaassa meri-ilmassa hetkessä kiireisen työviikon jälkeen hetken lukemisen jälkeen.
Aurinkoista ja vielä kesäistä viikonloppua Sinulle! Rakkaudella Maija
PS. Tämä ei ole yhteistyöpostaus.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lautat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lautat. Näytä kaikki tekstit
lauantai 24. elokuuta 2019
lauantai 26. marraskuuta 2016
Ensimmäisen adventin aaton saaristo kuvin ja sanoin
Heippa hei!
Elisiltaisen sateen jäljiltä aamu valkeni kauniina ja luvassa oli vielä yksi vuodenaikaan nähden lämmin päivä. Lähdimme päiväreissulle mökille laittamaan loputkin tavarat talviteloille, sillä eipä sinne taida enää tulla lähdetyksi yöreissulle. Matkaan on lähdettävä aamunkoitteessa. jos mielii ehtiä hiukan aikaa perillä olla ja kotiin vielä samana päivänä, sillä lautat ajelevat jo harvakseltaan ja muutenkin matka hyvinkin mätsäävillä lauttavuoroilla kestää kolme tuntia. Siispä kahvit termokseen, eväsleivät koriin ja menoksi.
Hiljalleen ajelimme tuttua mökkireittiä ja nautimme maisemista ja poikkeuksellisen kauniista marraskuun lopun säästä. Paljon oli menijöitä saaristoon ja ensimmäinen lossi täyttyi autoista.
Ohitse vilahtelivat niin tutut maisemat. Piskuinen Medelbyn kylä uinui auringonpaisteessa jo odotellen joulua, mutta seuraavista kuvista tuntuu joulu olevan kaukana. Jos ei katsele lehdettömiä puita rannalla tai tunne syksyisen purevaa tuulta kasvoillaan, voisi luulla, että nämä kuvat on otetttu keskikesällä. Niin sinisenä hohti meri auringonssa.
Kovin korkealle ei aurinko keskipäivälläkään enää jaksa nousta.
Luonnon itsensä koristama joulupuu. Pikkuinen kuusi kalliolla ja noin paljon isoja käpyjä.
Hiljaisuutta, vain yllämme raakkuvat korpit ja rantaan kohinalla lyövät aallot. Sitä on saariston marraskuu. Tuuli käänsi suuntaa ja kohta meri velloi jo vaahtopäinä. Äkkiä ulkosaariston sää muuttuu. Tuuli enteili huomiseksi luvattua pohjoismyrskyä.
Muutama kuva mökistäkin talven muistoksi.
Pikkuinen Nauvon kirkonkylä valmistautuu joulun tuloon koristamalla kuusipuin ja kynttilöin keskustassa olevan salmen ylittävän sillan. Harmiksi kynttilät syttyvät vasta myöhemmin pimeyden laskeutuessa.
Pikkuinen hinaaja työssään.
Joku lähtee vielä kalaan. Silakoiden vaiko suuremman joulukalan toivossa?
Satumainen tammimetsikkö matkan varrella oli pysähdyttävä kuvaamaamaan.
Paraisilla poikkesimme ruokaostoksille. Joulun julmustit on nyt hankittu. Paraisilta saa oikein ruotsalaista juhlajuomaa. Onko tämä juoma sinulle tuttu? Poikamme on meidät siihen tutustuttanut saatuan maistaa julmustia opiskelukaveriltaan. Tykästyimme juomaan oitis ja pitihän sitä käydä hankkimassa heti joulua varten.
Kaupassa sujahti ostoskoriin myös joulukauden ensimmäiset hyasintit, nuo kaikkein rakkaimmat joulukukkani.
Nyt saunaan ja odottelemaan josko pikkujoulutonttu kävisi rapulla. Taitaa olla turha toivo. Voi niitä lapsuuden jouluja, kun tonttua innolla odotimme ja pikkuisen paketin kuistille saimme!
Huomenna sytytellään ensimmäinen kynttilä adventtikynttelikköön. Oikein ihanaa adventtia!
Tavataan taas! Maija
Elisiltaisen sateen jäljiltä aamu valkeni kauniina ja luvassa oli vielä yksi vuodenaikaan nähden lämmin päivä. Lähdimme päiväreissulle mökille laittamaan loputkin tavarat talviteloille, sillä eipä sinne taida enää tulla lähdetyksi yöreissulle. Matkaan on lähdettävä aamunkoitteessa. jos mielii ehtiä hiukan aikaa perillä olla ja kotiin vielä samana päivänä, sillä lautat ajelevat jo harvakseltaan ja muutenkin matka hyvinkin mätsäävillä lauttavuoroilla kestää kolme tuntia. Siispä kahvit termokseen, eväsleivät koriin ja menoksi.
Hiljalleen ajelimme tuttua mökkireittiä ja nautimme maisemista ja poikkeuksellisen kauniista marraskuun lopun säästä. Paljon oli menijöitä saaristoon ja ensimmäinen lossi täyttyi autoista.
Ohitse vilahtelivat niin tutut maisemat. Piskuinen Medelbyn kylä uinui auringonpaisteessa jo odotellen joulua, mutta seuraavista kuvista tuntuu joulu olevan kaukana. Jos ei katsele lehdettömiä puita rannalla tai tunne syksyisen purevaa tuulta kasvoillaan, voisi luulla, että nämä kuvat on otetttu keskikesällä. Niin sinisenä hohti meri auringonssa.
Kovin korkealle ei aurinko keskipäivälläkään enää jaksa nousta.
Luonnon itsensä koristama joulupuu. Pikkuinen kuusi kalliolla ja noin paljon isoja käpyjä.
Hiljaisuutta, vain yllämme raakkuvat korpit ja rantaan kohinalla lyövät aallot. Sitä on saariston marraskuu. Tuuli käänsi suuntaa ja kohta meri velloi jo vaahtopäinä. Äkkiä ulkosaariston sää muuttuu. Tuuli enteili huomiseksi luvattua pohjoismyrskyä.
Muutama kuva mökistäkin talven muistoksi.
Pikkuinen Nauvon kirkonkylä valmistautuu joulun tuloon koristamalla kuusipuin ja kynttilöin keskustassa olevan salmen ylittävän sillan. Harmiksi kynttilät syttyvät vasta myöhemmin pimeyden laskeutuessa.
Pikkuinen hinaaja työssään.
Joku lähtee vielä kalaan. Silakoiden vaiko suuremman joulukalan toivossa?
Satumainen tammimetsikkö matkan varrella oli pysähdyttävä kuvaamaamaan.
Paraisilla poikkesimme ruokaostoksille. Joulun julmustit on nyt hankittu. Paraisilta saa oikein ruotsalaista juhlajuomaa. Onko tämä juoma sinulle tuttu? Poikamme on meidät siihen tutustuttanut saatuan maistaa julmustia opiskelukaveriltaan. Tykästyimme juomaan oitis ja pitihän sitä käydä hankkimassa heti joulua varten.
Kaupassa sujahti ostoskoriin myös joulukauden ensimmäiset hyasintit, nuo kaikkein rakkaimmat joulukukkani.
Nyt saunaan ja odottelemaan josko pikkujoulutonttu kävisi rapulla. Taitaa olla turha toivo. Voi niitä lapsuuden jouluja, kun tonttua innolla odotimme ja pikkuisen paketin kuistille saimme!
Huomenna sytytellään ensimmäinen kynttilä adventtikynttelikköön. Oikein ihanaa adventtia!
Tavataan taas! Maija
Tunnisteet:
adventti,
hinaaja,
hyasintti,
julmust,
lautat,
meri,
mökki,
Parainen,
pikkujoulu,
saaristo,
troolari,
ulkosaaristo
maanantai 18. toukokuuta 2015
Lauttamatka
Tervehdys täältä Myrskyluodolta!
Palaan vielä viime kerran mökkireissuumme. Kuten jossain postauksessa jo olen maininnut, mansikkapaikallemme matkataan kolmella Finferriesin keltaisella maantielautalla, joista ensimmäinen lähtee Paraisilta Nauvoon.
Viimeinen Korppoon Galtbystä Houtskarin Kittuisiin kulkee suhteellisen harvakseltaan aikataulun mukaisesti. Väliä liikennöi kaksi lauttaa, Mergus ja Stella. Jälkimmäinen on uusi, vain pari kolme vuotta vanha ja sinne mahtuu noin 65 henkilöautoa. Helposti ei siis joudu jäämään rannalle ruikuttamaan edes sesonkiaikoina. Lisäksi matkustaminen on tällaisilla keltaisilla lautoilla täysin maksutonta.
Paikkaa ei kuitenkaan pysty lautoille etukäteen varaamaan, vaan niille ajetaan jonotusjärjestyksessä. Saaristolaisten lisäksi joidenkin muidenkin on työnsä puolesta mahdollisuus hankkia etuajo-oikeuskyltti, joka oikeuttaa ajamaan kyseiselle kaistalle ja pääsemään muiden ohi lautalle. Valitettavasti jonotuskäytäntö saa aikaan kilpa-ajoja ja hurjia ohituksia. Tällainen vaarantaa liikennettä saariston kapeilla ja mutkikkailla teillä.
Yleensä jonotusajat eivät ole kovin pitkiä. Useimmiten mahtuu jo seuraavaksi lähtevään lauttaan. Juhannus on kuitenkin poikkeus. Joskus olemme jonottaneet Nauvosta Paraisille lähtevälle lautalle jopa viisi tuntia palatessamme juahnnuksenvietosta kotiin.
Kuten kunnon lautoissa, niin Stellassakin on kahvila. Tarjolla on monenlaista, aina keitosta lähtien herkullisiin, makeisiin leivonnaisiin.
Kahvilassa on erittäin ystävällinen ja iloinen palvelu. Ihmeellistä, suomalaisille valitettavsti usein niin tyypillinen happamuus ja myrkyllisyys oli tipotiessään :) Ja suomi tai ruotsi, ainakin näillä kielillä juttu luisti sujuvasti.
Tällaisen pienen merimatkan pystyy järjestämään helposti ja mikä ihaninta saa nauttia maailman kauneimmasta saaristosta matkan varrella. Tässä hyvä vinkki esimerkiksi kesälomaa suunnitellessa. Yöpymispaikkoja, kuten myös ruokapaikkoja saaristossa on ihan mukavasti. B& B-kylttejä näkee tien pielissä siellä täällä. Kannattaa tutustua!
Mukavaa viikon alkua kaikille :)
Palaan vielä viime kerran mökkireissuumme. Kuten jossain postauksessa jo olen maininnut, mansikkapaikallemme matkataan kolmella Finferriesin keltaisella maantielautalla, joista ensimmäinen lähtee Paraisilta Nauvoon.
Viimeinen Korppoon Galtbystä Houtskarin Kittuisiin kulkee suhteellisen harvakseltaan aikataulun mukaisesti. Väliä liikennöi kaksi lauttaa, Mergus ja Stella. Jälkimmäinen on uusi, vain pari kolme vuotta vanha ja sinne mahtuu noin 65 henkilöautoa. Helposti ei siis joudu jäämään rannalle ruikuttamaan edes sesonkiaikoina. Lisäksi matkustaminen on tällaisilla keltaisilla lautoilla täysin maksutonta.
Paikkaa ei kuitenkaan pysty lautoille etukäteen varaamaan, vaan niille ajetaan jonotusjärjestyksessä. Saaristolaisten lisäksi joidenkin muidenkin on työnsä puolesta mahdollisuus hankkia etuajo-oikeuskyltti, joka oikeuttaa ajamaan kyseiselle kaistalle ja pääsemään muiden ohi lautalle. Valitettavasti jonotuskäytäntö saa aikaan kilpa-ajoja ja hurjia ohituksia. Tällainen vaarantaa liikennettä saariston kapeilla ja mutkikkailla teillä.
Yleensä jonotusajat eivät ole kovin pitkiä. Useimmiten mahtuu jo seuraavaksi lähtevään lauttaan. Juhannus on kuitenkin poikkeus. Joskus olemme jonottaneet Nauvosta Paraisille lähtevälle lautalle jopa viisi tuntia palatessamme juahnnuksenvietosta kotiin.
| Kansimies ohjaa autot sopivasti lautalle |
Kuten kunnon lautoissa, niin Stellassakin on kahvila. Tarjolla on monenlaista, aina keitosta lähtien herkullisiin, makeisiin leivonnaisiin.
| Kuten näkyy, maistettukin on ja nams :) |
Kahvilassa on erittäin ystävällinen ja iloinen palvelu. Ihmeellistä, suomalaisille valitettavsti usein niin tyypillinen happamuus ja myrkyllisyys oli tipotiessään :) Ja suomi tai ruotsi, ainakin näillä kielillä juttu luisti sujuvasti.
Tällaisen pienen merimatkan pystyy järjestämään helposti ja mikä ihaninta saa nauttia maailman kauneimmasta saaristosta matkan varrella. Tässä hyvä vinkki esimerkiksi kesälomaa suunnitellessa. Yöpymispaikkoja, kuten myös ruokapaikkoja saaristossa on ihan mukavasti. B& B-kylttejä näkee tien pielissä siellä täällä. Kannattaa tutustua!
Mukavaa viikon alkua kaikille :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




